Mikä on päivän tärkein ateria?

lounastauko

Viime viikolla tuli syötyä lounaaksi kalatacoja.

Ennen se oli sanonnan mukaan aamiainen, mutta nykyään asiasta ollaan montaa mieltä. Helsingin Sanomien artikkelissa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm totea, ettei tiede tue tätä väitettä ja Saarioisten vastikään tekemän tutkimuksen mukaan, johon vastasi kaiken kaikkiaan 1 000 iältään 15−70-vuotiasta suomalaista, päivän tärkein ateria on nykyään lounas.

Itsekin yhdyn tähän ajatukseen. Hyvä lounas ja sen suoma hengähdystauko keskellä päivää, ovat ainakin itselleni tärkeämpi hetki ja ateria kuin aamiainen, johon en nykyään oikein malta uhrata kauheasti aikaa. Paitsi viikonloppuna, jolloin on kiva ajan kanssa syödä rauhassa. Arkisin aamiainen on nykyään jogurttia ja pähkinöitä, keitetty kanamuna tai puolikas avokaadosta. Etäpäivinä aamiainen kuittautuu joskus pelkällä kahvilla ja syötyä tulee sitten vasta lounasaikaan.

Lounastauko on myös hengähdystauko

Saarioisten tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset syövät arkilounaansa nopeasti, sillä valtaosa käyttää siihen aikaa enintään puoli tuntia. Sama homma on itselläni. Se on kuitenkin tärkeä tauko aamupäivän ja iltapäivän töiden välissä. Hetki aikaa hengähtää ja ravita itsensä iltapäivää varten. Parasta on, jos lounaaseen saa liitettyä pienen kävelylenkin.

Ravitsemusasiantuntija Mirva Lampinen Saarioisilta muistuttaakin siitä, kuinka tärkeä lounastauko on jaksamisen kannalta.
– Lounaalla on keskeinen merkitys esimerkiksi työvireen säilymisessä. Nyt lomien jälkeen on hyvä hetki tarkastaa oman ruokailurytmin säännöllisyys, jotta energiaa riittää sopivasti päivän eri vaiheisiin, Mirva Lampinen sanoo.

Koska lounastauko on myös hengähdystauko, kannattaa siihen Lampisen mukaan varata myös riittävästi aikaa, vähintään se puolituntinen. Tämä levähdystauko olikin suomalaisten mielestä arkilounaan tärkein ominaisuus, hyvän makuisen ruoan lisäksi.

Ja kyllä, hyvän makuinen ruoka on lounaan ja kaikkien muidenkin aterioiden tärkein osa. Teki sen sitten itse tai osti valmiina. Tallinnassa parasta onkin hyvä ja edullinen lounasruoka, jota tarjoavat käytännössä kaikki ravintolat.

Päivän lounasannoksen hinta on ravintoloissa ainoastaan 3-5 euroa, joten omia eväitä en täällä enää kanna toimistolle. Valmiita lounasannoksia myyvät myös kaupat, joten valinnan mahdollisuuksia on monia.

Jos tuntuu, että oma ruokarytmi on hakusessa, lounaalla tulee syötyä liikaa tai iltapäivällä iskee valtava väsymys, niin kannattaa lukea Reijo Laatikaisen ja Henna Rannikon kirja Toimistotyöläisen ruokapäivä, josta kirjoittelin aikaisemmin täällä. Kirja antaa hyödyllisiä vinkkejä siitä, miten koota tarpeeksi energiaan tarjoava lounas, ilman että ateria on liian raskas.

 

Työmatkalenkkarit Working Girl -tyyliin

työmatkalenkkarit

Olin jo viikonloppuna kantamassa uusia Merrellin työmatkalenkkareita aurinkoiselle pihalle kuvattavaksi, kun matkalla laskin ne kädestäni ruokapöydälle. Samalla tajusin, että punertavien maksaruohojen ja limen väristen kynttilöiden kanssa ne muodostivat täydellisen asetelman, jossa oli ihana syksyinen tunnelma. Ei ehkä maailma sporttisin kuvakulma lenkkareihin, mutta kaunis kuitenkin.

Ensimmäinen muistikuvani työmatkalenkkareista on 1980-luvun lopulta Melanie Griffithin tähdittämästä Working Girl -elokuvasta. Siinä New Yorkissa uraa luova Griffith matkustaa joka päivä töihin Manhattanille lautalla ja kävelee työmatkansa jakkupuvussa ja lenkkareissa. Toimistolla odottavat sitten asuun paremmin sopivat korkkarit. Käytännöllistä ja ennen kaikkea mukavaa!

Viime vuodet olen omat työmatkani kulkenut pääasiassa autolla, joten työasuun sopivien kenkien valinnassa on voinut miettiä enemmän ulkonäköä kuin mukavuutta. Monilla messumatkoilla puolestaan olen oppinut, ettei ole mitään, mikä pilaa koko työreissun paremmin kuin huonot kengät, joissa jalat väsyvät ja kipeytyvät.

Onneksi nykyään bisnestyyli on rennompaa, eikä toimittajan työssä nyt niin kovin virallisesti tarvitse pukeutua arkena. Edustustilaisuudet ovat sitten erikseen.
Niinpä monenlaiset tennarit ja työmatkalenkkarit ovat tulleet myös osaksi omaa vaatekaappiani.

Mukulakivikadut asettavat omat vaatimuksensa kengille

Varsinkin täällä Tallinnassa hyvien kenkien merkitys on korostunut, koska kuljen työmatkani pääasiassa julkisilla ja keskustassa sijaitsevasta toimistosta tulee käveltyä tapaamisiin, juttukeikoille ja lounaalle lähes päivittäin.

Mekkojen ja housupukujen parina ovat tähän asti toimineet hyvin Niken mustavalkoiset mokkatennarit, joilla on ihan uskomattoman hyvä kävellä. Nämä ovat nykyään luottokenkäni messumatkoille.

Tälle syksylle sain testiin nämä Merrellin 1SIX8 Lace – työmatkalenkkarit, jotka sopivat mainiosti päivittäiseen kävelyyn.
Kengissä on hyödyllinen antibakteerinen M-Select Fresh -käsittely hajuhaittoja vastaan. Sen ansiosta jalat pysyvät raikkaina. Anatomisesti muotoiltu M-Select FIT.ECO EVA -pohjallinen tukee jalkaa ja ilmatyyny kengän kannassa vaimentaa iskuja ja lisää kengän vakautta. Erittäin kevyt EVA-välipohja puolestaan lisää kengän mukavuutta.

Parasta Merrellin 1SIX8 Lace – citylenkkareissa on niiden keveys. Tuntuu ettei ole kenkiä jalassa ollenkaan. Silti anatomisesti muotoiltu pohjallinen tukee jalkaa hyvin esimerkiksi epätasaisilla mukulakivillä, joita Tallinnan vanhassa kaupungissa riittää!

Ja jos joutuu jonain päivänä lähtemään liikenteeseen fiinimmissä kengissä, niin nämä lenkkarit kulkevat kevyesti laukussa mukana. Ja kyllähän nuo pirteän syksyiset värit ilahduttavat joka aamu töihin lähtiessä.

 

merrell3
merrell2
*Kengät saatu blogin kautta

 

Vauvanpehmeät jalkapohjat

 

calluspeeling-jalkahoito
Kirjoittelin jo vuosi sitten uudenlaisista kuorintasukista, jotka kuorivat jalkapohjat ihan kotioloissa pehmeiksi ja sileiksi pitkäksi aikaa.

Ainoa huono puoli sukissa oli mielestäni se, että niistä puuttui hoitolassa tehdyn jalkahoidon hemmotteluosuus eli jalkahieronta ja kynsien lakkaus.

No kesällä minulle selvisi, että tällainen happokuorintaan perustuva jalkahoito on kuin onkin olemassa myös hoitolapuolella.
Kyse on Calluspeeling-jalkahoidosta, joka antaa uskomattaoman tehokkaita tuloksia ilman jalkojen liotusta, poraa tai veistä. Se poistaa kovettumat, sarveistumat ja värjäytymät jalkapohjista AHA-happojen avulla.

Ja mikä parasta, jalkahoito kestää ainoastaan puolisen tuntia, joten sinne ehtii poiketa, vaikka lounastunnilla.

Calluspeeling-jalkahoito tarjoaa tehokkaita tuloksia heti

Testasin Calluspeeling-jalkahoitoa lomani lopuksi heinäkuussa ja tulokset olivat todella hyvät ja jalat pystyivät pehmeinä pitkään.

Aluksi jalkahoitaja puhdisti jalkani lämpöisellä pyyhkeellä ja sen jälkeen sekä kantapään että päkiä kohdalle asetettiin AHA-happoa (eli hedelmähappoja) sisältävät Calluspad-hoitoliuskat. Sitten jalat käärittiin tiiviisti muovikelmuun ja liuskojen annetaan vaikuttaa noin 15 minuuttia.
Jos jaloissa on paljon kovettumia, voidaan vaikutusaikaa pidentää.

Hoitoliuskojen pehmittäessä jalkapohjiani, jalkahoitaja hoiti ja lakkasi varpaankynteni. Calluspeeling-jalkahoitoa tehdäänkin monissa hoitoloissa samaan aikaan kasvohoidon kanssa. Silloin asiakas voi olla makuullaan koko hoidon ajan, kun jalkoja ei tarvitse liottaa. Samalla säästyy reilusti aikaa.

Hoitoliuskojen vaikutusajan jälkeen jalkapohjien kovettumat kaavitaan pois erityisellä Calluspeeling-lastalla ja lisäksi hoito voidaan viimeistellä tarvittaessa raspilla. Kovettumat lähtivät jaloista siististi ja nopeasti. Lopuksi hoitaja pyyhki jalkani puhtaaksi ja antoi rentouttavan jalkahieronnan pehmentävällä jalkavoiteella.

Jos jaloissa on pahoja kovettumia, hoito voidaan tarvittaessa toistaa kahden viikon kuluttua. Calluspeeling-hoidossa voi normaalisti käydä noin 3-4 viikon välein.
Hoito sopii erinomaisesti myös diabeetikoille, joiden tulee välttää haavariskiä.

Ilman kynsien lakkausta Calluspeeling-jalkahoito kestää ainoastaan puolisen tuntia. Lakkauksen ja hieronnan kanssa aikaa on varattava tunti ja vartti.
Calluspeeling-jalkahoidon hinta on noin 50 euroa ja niitä tehdään kauneushoitoloissa ympäri Suomea.

Helsingissä Calluspeeling-jalkahoidossa voi käydä esimerkiksi hoidon maahantuojan Maarit Leikoski Oy:n kauneushoitolassa.

*Kuva Calluspeeling

Yrittäjän työhyvinvointi vaatii valintoja ja oikeaa asennetta

yrittäjän työhyvinvointi

Välillä yrittäjänkin pitää levätä ja palautua.

Se olisi taas viikonloppu ja muutama päivä aikaa omille hommille eli blogille ja ihan arkisille puuhille, kuten siivoukselle ja pyykin pesulle. Juuri eilen päivittelin itsekseni, että mihin nämä viikot nykyään häviävät? Vasta oli maanantai ja sitten onkin jo perjantai.

No suurin syy on tietenkin uusi työ, joka on tuonut arkeen ihan uuden rytmin. Verkkolehdessä työtä tehdään tiukalla päivittäisellä uutisrytmillä ja välillä tuntuu, että aikaa suunnitteluun ja asioiden ennakointiin ei oikein ole. Aiheita ja juttuja pitäisi olla koko ajan varastossa, mutta milloin niitä ehtii etsiä ja tehdä varastoon?

Nyt olen onneksi jo saanut rytmin sellaiseksi, että viikonloput jäävät pääasiassa vapaaksi. Toki silloinkin on joskus piipahdettava juttukeikalla, mutta sellaista tämä toimittajan työ on. Tätä hommaa ei oikein voi tehdä virka-ajan puitteissa, ei ainakaan yrittäjänä, sillä koko ajan on oltava silmät auki uusien ideoiden ja aiheiden tiimoilta.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Susanna Visurin mukaan yrittäjyydessä valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Vaatii hyviä suunnittelutaitoja olla uhraamatta yrittämisessä omaa hyvinvointiaan, vaikka yrittäjyys luo parhaimmillaan vahvaa työn imua, on tekijälleen palkitsevaa ja mahdollistaa oman osaamisen täysipainoisen hyödyntämisen. Yrittäjän työhyvinvointi onkin yleensä kiinni omista valinnoista.

Yrittäjän työhyvinvointi ja jaksaminen

Yrittäjän taivalta on nyt kohta puolitoista kuukautta takana. Omat nettisivut ovat tekemättä ja käyntikortit painamatta. Yksi iso asiakas vie valtaosan ajastani. Pidän kuitenkin sitkeästi kiinni blogistani ja muutamalle muulle asiakkaalle pääsen taas pian tekemään hommia. Ja tulipa eilen yksi ihan uusi tarjouspyyntökin uudelta asiakkaalta. Joten hommia kyllä riittää.

Tunnen itseni niin hyvin, että tiedän uuden ja kiinnostavat työn helposti vievän minut mukanaan ja työaikojen ja palautumisen unohtuvan. Niinpä ennen kuin elokuussa aloitin yrittäjänä uudessa työssäni, tein päätöksen panostaa myös omaan hyvinvointiini. Lupasi itselleni, että joka arkipäivä, oli töissä miten kiire tahansa, kävisin tunnin kävelylenkillä.

Ja lupaus on pitänyt! Joka viikko olen käynyt kävelemässä 4-5 kertaa. Joskus on pitänyt jatkaa töitä vielä lenkin jälkeenkin, mutta se on onnistunut paljon paremmin, kun on välillä käynyt tuulettamassa päätään.

Yrittäjänä pitää itse huolehtia työhyvinvoinnista, voimavaroista ja palautumisesta. Sitä ei kukaan tee puolestasi. Näistä asioista huolehtiminen myös auttaa jaksamaan, vaikka välillä pitäisikin tehdä ympäripyöreitä päiviä. Muun ohella kunnon yöunet ja säännöllinen lounastauko kuuluvat nykyään arkeeni.

Työterveyslaitos on julkaissut yrittäjien avuksi hyödyllisen TOP 10 -vinkkilistan, jonka avulla voi arvioida omia käytäntöjään työhyvinvoinnin ja terveyden ylläpidon kannalta.

– Kun yrittäjä tunnistaa oman alansa ja yrittämisen vaatimukset, kuormitus- ja riskitekijät, osaa hän myös paremmin ottaa ne huomioon. Työssä jaksaa paremmin, kun muistaa huolehtia yrityksensä tärkeimmästä pääomasta – eli omasta itsestään, erityisasiantuntija Anne Salmi Työterveyslaitoksesta kannustaa.

Ajattelin testata itseni viikonlopun aikana ihan varmuuden vuoksi, sillä uskon, että käytännöissäni on vielä jotain parannettavaa.

Lataa itsellesi yrittäjän työkyvyn tsekkauslista!

 

Unelmieni tietokonereppu

Kuula & Jylhä

Teen töitä nykyään useampana päivänä viikossa toimistolla Tallinnan keskustassa. Pitkästä aikaa on ihanaa lähteä aamulla toimistolle, istua rauhassa bussissa ja nauttia maisemista, kun ei ole pakko jumittaa auton ratissa aamuruuhkassa.

Tämä tarkoittaa myös päivittäistä läppärin raahaamista mukana. Eihän nuo tietokoneet enää nykyään paljoa paina, mutta kyllä koneen epäergonomisen, toisella olkapäällä kantamisen hartioissaan tuntee.

Niinpä etsin nyt tyylikästä ja toimivaa tietokonereppua, jossa kone sekä muistiinpanovälineet ja välillä myös kamera kulkisivat vaivattomasti mukana.

En ehtinyt tehdä mitään konkreettista hyvän repun löytämiseksi, kun sattumalta törmäsin täydelliseen ehdokkaaseen Tallinnassa sijaitsevan designkauppa Talin Facebook-sivulla.

Tunnetko jo Kuula & Jylhä -tuotemerkin?

Kyse on suomalaisten suunnittelijoiden Essi Kuulan ja Marika Jylhän yhteisen Kuula & Jylhä –tuotemerkin Paper-repusta. Mustasta nahasta käsityönä Tallinnassa ja Helsingissä valmistetun repun ainoa vika on hinta. Yli 400 euroa ylittää reilusti reppuhankinnalle asettamani budjetin.

Mutta kun unelmien repun löytää, niin edes muistikirjoistaan tunnetun Moleskinen tyylikkäät reput eivät enää puhuttele. Samsoniten business-tyylisistä repuista puhumattakaan.

Mielellään sitä tukisi hankinnoillaan designereiden työtä sekä paikallista käsityöosaamista, mutta kertahankintana tuon hintaluokan reppu tuntuu hintavalta. Ei voi mitään, vaikka laatu ja tyyli ovat kuinka ensiluokkaisia tahansa.

Ehkä minun on perustettava itselleni reppurahasto…

*Kuva Kuula & Jylhä

 

ID Helsinki – kompakti kattaus toimistojen ammattiasiaa

ID Helsinki

Uuden työn myötä reissaaminen Helsingin ja Tallinnan välillä on jäänyt tänä syksynä minimiin. Viikot kuluvat vauhdilla ja viikonloppuisin ei suoraan sanottuna ole edes ollut energiaa miettiä lähtöä Helsinkiin. Elokuussa ehdin piipahtaa yhden viikonlopun verran Suomenlahden toisella puolella mielettömän inspiroivalla valokuvauskurssilla, josta voit lukea lisää täältä.

Reissaamisen vähentyminen tarkoittaa myös sitä, että moni kiinnostava tapahtuma ja tilaisuus Helsingissä jää vaan auttamattomasti nyt väliin, kun en paikan päälle ehdi.

Blogin kirjoittamisesta en halua kuitenkaan luopua, mutta tässä iässä sitä jo ymmärtää, että asioita on vaan elämässä priorisoitava. Ja aineistoa ja aiheita blogiin toki riittää, vaikka en joko viikko Helsingissä reissaakaan.

Yksi kiinnostavista tapahtumista, joka jää tänä vuonna väliin, on julkisten tilojen, toimistojen ja työympäristöjen ammattitapahtuma ID Helsinki, joka järjestetään nyt toista kertaa.

Helsingissä, tapahtumakeskus Telakalla (oli itselleni ihan uusi tuttavuus viime vuonna) järjestettävä tapahtuma tarjoaa kompaktin, mutta kattavan valikoiman toimistojen ja työympäristöjen kalusteita, materiaaleja, sisustustuotteita, sekä ratkaisuja ja palveluita.

Tapahtuma tarjoaa sekä ideoita ja inspiraatiota että konkreettisia vinkkejä jokapäiväiseen työskentelyyn.  Lisäksi tapahtumassa on kiinnostavia luentoja ja puheenvuoroja.

Ajankohtaiset luennot ja kiinnostavat puheenvuorot

Tänä vuonna ID Helsinki tarjoaa erityisen kiinnostavia toimistoon ja työympäristöihin liittyviä puheenvuoroja. Työterveyslaitos on paikala kertomassa monitilatoimistosta työympäristönä, Workspace Oy:n Jari Niemelä puhuu muuttuvasta työstä ja sen johtamisesta, Sitran Elina Kiiski Kataja kertoo tulevaisuuden megatrendeistä, Helen Sähköverkon Nina Andrade puhuu tilamuutoksen tuomasta työhyvinvoinnista ja EFG:n Tommy Wilén kertoo ABW:sta eli Activity Based Workista ja sen vaikutuksesta työtiloihin ja toimistoihin. Wilén pohtii puheenvuorossaan erityisesti sitä, miten työntekijöille voidaan taata toimistoissa hyvä henkilökohtainen ergonomia, kun kenelläkään ei ole enää omaa työpistettä.

Tapahtumakeskus Telakalla on myös EFG Toimistokalusteiden rakentama teematila Activity based by EFG. Se esittelee Activity Based Work -konseptin mukaisen työskentely-ympäristön, jossa on erilaisiin toimintoihin perustuvia ja niitä tukevia työtiloja.

 

Ja mikä parasta, tämä kaikki ei maksa mitään, kun rekisteröidyt tapahtumaan ennakkoon täällä.

ID Helsinki, tapahtumakeskus Telakka, 6.-7.9.2016 klo 9-18

 

*Kuva EFG Toimistokalusteet

 

Mistä syntyy työn ilo?

työn ilo

Mitkä asiat työpäivässäsi tai työpaikassasi ovat sellaisia, joista muodostuu onnistumisen kokemuksia ja työn iloa? Itselläni se on tunne siitä, että asiat sujuvat ja menevät eteenpäin. Kiirekään ei haittaa, kun joka päivä pystyy tekemään vaaditut tehtävät.

Stressaavaa ja ahdistavaa puolestaan on se, jos työvälineet eivät toimi ja sen takia työn tekeminen takkuaa.

Työmme tekeminen, varsinkin toimistotyön tai tietotyön, on nykyään tiukasti kiinni teknologiassa. Jos läppärissä ei ole virtaa tai langaton nettiyhteys pätkiin, ei työn tekeminen onnistu.

Samaan tulokseen tuli myös Adoben teettämä kyselytutkimus, jossa työntekijöiltä kysyttiin, mitkä asiat luovat viihtyvyyttä työssä. Vastaus oli, että parempi teknologia lisää luovuutta, motivaatiota ja työn iloa enemmän kuin työpaikan muut edut.

Teknologia ja työn ilo kulkevat käsi kädessä

Adoben Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Intiassa teettämän The Future of Work -tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia työntekijöistä viihtyy työssään ja 81 prosenttia vastaajista pitää työntekoa edistävää teknologiaa työn viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä. Teknologia päihittää näin ollen muut edut, kuten työpaikalla tarjottavat ruoat ja juomat, joita pitää tärkeänä 72 prosenttia, viihtyisän sisustuksen, jota pitää tärkeänä 61 prosenttia ja muita työpaikan virkistystekijöitä tärkeänä pitämät 56 prosenttia vastaajista.

Lisäksi tutkimukseen vastanneiden mielestä teknologia lisää työtehoa (85 prosenttia vastaajista), parantaa tasapainottelua työn ja vapaa-ajan välillä (70 prosenttia vastaajista) ja tekee työpäivästä paremman ja helpomman (74 prosenttia vastaajista).

Työntekijät jotka kokevat työpaikkansa olevan edistynyt teknologian hyödyntämisessä kertovat olevansa kaksi kertaa luovempia, motivoituneempia ja arvostetumpia kuin ne, jotka kokevat työpaikkansa olevan kehityksestä jäljessä.

The Future of Work -tutkimus

  • Kahdeksan kymmenestä tekisi töitä, vaikka voittaisi lotossa, ja heistäkin 51 prosenttia jatkaisi nykyisessä työssään.
  • Palkkakaan ei ole tärkein tekijä, vaikkakin keskeinen: 47 prosenttia vaihtaisi ihannetyöhönsä, vaikka se tarkoittaisi tinkimistä palkkatasosta.
  • Työ on mielessä myös vapaa-ajalla: työpäivinä keskimäärin 78 prosenttia ja vapaapäivinäkin 41 prosenttia valveillaoloajasta kuluu työn tekemiseen tai pohtimiseen.
  • 76 prosenttia vastaajista työskentelisi mieluummin pitkiä päiviä sellaisen työn parissa, josta pitävät kuin lyhyempiä päiviä työssä, josta eivät pidä.

Lue koko Adoben tutkimusraportti täältä.

*Kuva Martela

Näin lataat älypuhelimesi akun oikein

älypuhelimesi
Ainakin itselläni älypuhelimen akku kestää harvoin lataamatta edes yhtä päivää, sillä aktiivinen somen käyttö, sähköpostin lukeminen ja valokuvien napsiminen vievät tehokkaasti virtaa puhelimesta. Sen takia kannankin yleensä mukana varavirta-akkua.

Puhelimen akun kestoa ja ikää voi parantaa, jos sen lataa oikealla tavalla. Oikean lataamistavan opetteleminen pidentää myös selvästi niin akun kuin itse puhelimen käyttöikää. Tämä on erityisen tärkeää älypuhelimen aktiivikäyttäjille, kuten itselleni, joille latauksia kertyy todella paljon.

Akusta huolehtiminen kannattaa senkin takia, että markkinoilla on useita älypuhelimia, joiden akkua ei voi itse vaihtaa ilman huoltoliikkeen apua.

Hyvin hoidetun puhelimen akun kapasiteetti laskee kahdessa vuodessa yleensä vain noin 20−30 prosenttia, mutta huonosti hoidetun akun varauskyky voi vuodessa romahtaa yli 60 prosentilla.

Näillä Elisa Oyj:n vinkeillä älypuhelimesi akku kestää pitkään!

  1. Vältä kuumuutta
    Lämpö on akkujen suurin vihollinen, minkä vuoksi akkuja suositellaan käytettävän noin 27 asteen lämmössä. Pidä puhelin mieluummin laukussa kuin taskussa kehon lämpöä vasten. Älä jätä puhelinta suoraan auringonvaloon. Myös lataaminen lämmittää puhelinta, joten erityisen suojaavat kuoret voi olla syytä irrottaa latauksen ajaksi.
  1. Lataa mieluummin usein kuin kerralla täyteen
    Akut voivat paremmin, kun ne pidetään noin 40-80 prosentin varauksessa. Muutama lyhyt lataus päivässä on siis akun käyttöiän kannalta parempi kuin pitkä lataus yön aikana täyteen.
  1. Sammuta laite välillä
    Akulle tekee hyvää, jos sen käyttö lopetetaan ajoittain hetkeksi. Älypuhelimesi kohdalla tämä tarkoittaa koko laitteen sammuttamista. Voit harkita pistää puhelimen pois päältä yön ajaksi.
  1. Voit unohtaa laitteen lataukseen turvallisesti
    Puhelimen jättäminen kiinni laturiin ei normaalisti ole vaarallista. Laitteen oma latauselektroniikka huolehtii tarkasti latauksen katkaisemisesta, sillä litiumioniakut eivät kestä ylilatausta. Maailmalla uutisoidut palamistapaukset ovat lähes aina aiheutuneet halvan tarvikelaturin tai -akun käytöstä. Laturin irrottaminen ajoissa on kuitenkin järkevää siksi, että jatkuva täyteen lataaminen on akun eliniälle pahasta.
  1. Voit käyttää laitetta sen latautuessa
    Puhelimen käyttäminen latauksen aikana on turvallista. Yhtäaikainen lataaminen ja raskas pelaaminen voivat kuitenkin kuumentaa puhelinta turhan paljon, mikä on akun eliniän kannalta pahasta. Puhelimen rauhoittaminen tai sammuttaminen latauksen ajaksi lyhentää selvästi latausaikaa.
  1. Suosi puhelimen omaa laturia
    Tabletin tehokkaan usb-laturin käyttö älypuhelimen kanssa on turvallista, sillä laitteen oma latauselektroniikka rajoittaa automaattisesti latauksen nopeutta. Teholaturi ei siis välttämättä saa puhelinta latautumaan yhtään nopeammin.  Laitteen oman laturin käyttö on kuitenkin suositeltavaa, sillä se lataa laitetta varmasti valmistajan turvalliseksi katsomalla vauhdilla.
  1. Käytä pikalatausta harkiten
    Quick Charge -tekniikkaa hyödyntävät Android-puhelimet saadaan ladattua selvästi totuttua nopeammin, sillä latausjännite nostetaan varaustilanteen mukaan selvästi normaalia suuremmaksi. Näin 80 prosentin varaus voidaan saavuttaa vain puolessa tunnissa. Myös iPhone 6 ja sitä uudemmat Apple-puhelimet saa iPadin tehokkaalla laturilla täyteen noin 20 prosenttia nopeammin. Pikalatauksen käyttäminen lyhentää kuitenkin hitaasti myös akun elinikää, joten kiireettömän kannattaa tyytyä peruslaturiin.
  1. Valitse riittävän tehokas autolaturi
    Halpojen autolatureiden antoteho riittää normaalisti vain yhden puhelimen sujuvaan lataamiseen, vaikka laturissa voi olla kaksi usb-porttia. Jos tarkoitus on ladata kahta puhelinta tai puhelinta ja tablettia yhtä aikaa, autolaturi on syytä valita tarkasti. Muuten navigaattorina käytettävän puhelimen varaustaso voi alkaa laskea latauksesta huolimatta.

*Kuva Samsung

 

Aamut muuttuvat paremmiksi iän myötä

aamut

Olen aina ollut kauhean aamu-uninen ja tarvinnut paljon unta. Edelleen kahdeksan tuntia yössä on minimi.  Jos unet jäävät alle sen, niin edessä on pöpperöinen päivä. En siis ole millään muotoa aamuihminen ja sen takia tarvitsen erityisesti aamuisin omaa aikaa ja omat rutiinit.

Iso mukillinen kahvia on tärkein niistä. Sitä ennen en ole oikein edes juttutuulella. En myöskään halua puhua mistään keskittymistä vaativista asioista heti herättyäni, sillä oikeastaan herään vastan noin tunnin sisällä noustuani sängystä.

Tarpeen vaatiessa olen aamulla tehokas ja ulkona ovesta tunnin sisällä heräämisestä. Parhaita ovat kuitenkin hitaat aamut, jolloin kahvimukin kanssa voi haahuilla kotosalla ihan rauhassa ja lueskella sanomalehteä ja kiinnostavia blogeja. Näin on toki varmasti aika monella muullakin.

Vuosikausia yritin olla jotain muuta

Vaikka tunnen omat tottumukseni, niin olen vuosikausia yrittänyt muuttaa itseäni aamuvirkuksi tehopakkaukseksi. Jossain vaiheessa aikaisemmassa työssäni ryhdyin jopa menemään toimistolle klo 7 aamulla, kun niin teki moni muukin. Koin, että minunkin piti olla läsnä toimistolla siihen aikaan. Se oli aivan turhaa, sillä aivoni eivät toimineen ollenkaan ennen yhdeksää, join kuinka monta kahvimukia tahansa. En myöskään saanut mitään järkevää aikaan.

Vuosia olen myös nukkunut liian lyhyitä yöunia ja ollut sen takia aamuisin väsynyt ja äreä. Ihmetellyt, miten muut ihmiset ovat niin tehokkaita ja saavat niin paljon asioita aikaan.

Nyt tajuan, että jos kello soi seitsemältä aamulla niin sängyssä on oltava hyvissä ajoin ennen yhtätoista. Joskus sen takia tuntuu, että arki-iltaisin oma aika jää liian vähälle. Toisaalta huonosti nukuttu yö taas pidentää seuraavaa työpäivää, kun väsyneenä ei ole yhtä tehokas.

Iän myötä sitä osaa jo onneksi elää enemmän omien tottumustensa ja tapojensa mukaan, eikä enää yritä olla jotain muuta. Sen myötä aamutkin ovat muuttuneen paremmiksi ja helpommiksi.
Ja jos kohdalle osuu huono aamu, niin tietää, että seuraava aamu on kuitenkin todennäköisesti parempi.

Ja voihan niistä aamuista tehdä itselleen hiukan helpompia ja parempia pienillä toimilla.
Minä ostan hyvää, tummapaahtoista kahvia ja lataan kahvinkeittimen jo illalla valmiiksi. Joskus teen myös aamupalan, kuten tuorepuuron tai chia-vanukkaan, illalla valmiiksi.

Ja arjen vastapainoksi loikoilen viikonloppuisin hyvällä syyllä kahvimukin kanssa pitkään sängyssä.
Kuten tänään.
Ja siinä ohessa näpyttelen vaikka blogipostauksia, joita koitan taas jatkossa kirjoitella pari kolme kertaa viikossa.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Eat, Shoot and Crop

ruokakuvausta

Otsikko on huono mukaelma Julia Robertsin tähdittämästä elokuvasta Eat, Pray and Love. Leffalla ei ole mitään tekemistä viikonlopun ruokakuvaus-workshopin kanssa, mutta toimittajana sitä joskus tuntee tarvetta leikitellä otsikoilla.

Ja otsikko kertoo, mitä tein koko viime viikonlopun Kirkkonummen Humppaliiterissä. Stailasin, valokuvasin, söin herkullisia ruokia, join hyviä viinejä sekä treenasin kuvankäsittelytaitojani. Opin esimerkiksi, että joskus kuva on vaan todella paljon parempi, kun siitä croppaa puolet pois.

Kyseessä oli siis Rock Your Blogin Mari Moilasen järjestämä intensiivinen, viikonlopun mittainen ruokastailauksen ja -kuvauksen workshop. Marin lisäksi meitä opetti palkittu ruoka- ja matkakuvaaja Tim Clinch, jonka kuviin voit tutustua täällä.
Niin ja jos joku ei vielä Maria tunne, niin hän pitää mm. ihanaa Jotain maukasta -ruokablogia ja tekee herkullisia keittokirjoja, joiden kuvat hän tietenkin stailaa ja kuvaa itse.

Vaikka workshopissa keskityttiin nimenomaan harjoittelemaan ruoan stailaamista ja kuvaamista, niin sieltä saaduista opeista on hyötyä ihan kaikessa valokuvaamisessa, varsinkin jos tekee blogia. Stailauksen ja sommittelun säännöt pätevät muihinkin tavaroihin ja Timin ja Marin hyödyllisillä jälkikäsittelyvinkeillä saa kuviinsa ihan uutta eloa.

Ja toki ruokakuvaus-workshopin vinkeistä on hyötyä myös uudessa työssäni, jossa pääsee välillä testailemaan uusia ravintoloita. Annos- ja miljöökuvista saa nyt entistä parempia.

Kyllä, kännykälläkin voi ottaa laadukkaita kuvia

Kameran lisäksi workshopissa kuvattiin myös kännykällä ja perehdyttiin Snapseed-sovellukseen (jos sinulla ei ole sitä vielä puhelimessasi, niin hanki heti!). Tim Clinchin vinkeillä kännykkäkuvien tyyli ja laatu kohosivat huippuunsa, muutamalla näppäimen painalluksella. Saman sovelluksen avulla on myös helppo parantaa Instagram-kuvien laatua ja huomioarvoa.

Napsimme kännyköillä viikonlopun aikana niin hyviä kuvia, että niitä ei moni erottaisi kameralla otetuista, ellei tietäisi totuutta. Toki kuvat käsiteltiin Snapseedillä, mutta niinhän kaikki kuvat käyvät läpi post-production -käsittelyn.

Jos haluat harjoitella nimenomaan ruokakuvausta tai kaipaat hyödyllisiä ja käytännönläheisiä vinkkejä valokuvaukseen ja kuvien jälkikäsittelyyn, niin voin vilpittömästi suositella Marin ja Timin workshopia.
Se sopii mainiosti esimerkiksi bloggaajille tai foodieille, jotka haluavat ottaa entistä parempia kuvia.
Seuraava workshop järjestetään ensi kesänä.

Tässä näytille valikoima viikonlopun parhaita otoksiani!

 

kurpitsa
artisokat2
tuplat
kurpitsat
Viini_puhelin
luumut
Viini
piirakka2
juhlat

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna