Aihearkisto: Kirjahyllyssä

Kaikki mitä tarvitsee tietää pukeutumisesta…

Mirva Saukkola

Viime vuonna tapakouluttaja ja tyyliasiantuntija Mirva Saukkola päivitti tietämyksemme modernista etiketistä ja tänä vuonna hän kertoo kaiken, mitä olet aina halunnut tietää pukeutumisesta.

Jos mietit, miten arvokkaat kašmirneuleet tulee säilyttää, minkälaisia asusteita tai laukkuja kannattaa hankkia ja miten pakkaat kaiken tarpeellisen mukaan työmatkalle, vastaus löytyy Mirvan kirjasta Kaikki mitä olet aina halunnut tietää pukeutumisesta (WSOY).

Kirjan vinkeillä on helppo koota toimiva vaatekaappi, jossa on ripaus laatua, muutama vintageherkku ja edullista käyttömuotia täydennettynä hyvälaatuisilla kengillä ja värikkäillä asusteilla, sillä Mirva Saukkolan osaaminen kattaa koko garderopin alusvaatteista ulkotakkeihin ja urheiluvaatteista yöpukuihin.

Pukeutumisvinkkejä Mirva täydentää mielenkiintoisilla muotihistorian detaljeilla. Kirjan lopussa on kätevä luettelo vaatekappaleista, joihin kannattaa panostaa ja myös niistä joiden ostohinnassa on nipistämisen varaa. Tämä lista kannattaa ottaa mukaan seuraavan kerran, kun lähdet vaateostoksille!

 

Tallenna

Tämä kirja jokaisen naisen pitäisi lukea

Lean in

Aika vahvasti sanottu, tiedän. Mutta Facebookin operatiivisen johtajan Sheryl Sandbergin kirja Naiset ja menestymisen tahto (Wsoy 2013) on oikeasti silmät avaava ja ajatuksia herättävä kirja.
Vaikka naisten ja miesten tasa-arvon eteen on vuosikymmenien aikana tehty paljon työtä ja naisen asema on länsimaisessa yhteiskunnassa parantunut huimasti, kylmä totuus on se, että miehet hallitsevat edelleen maailmaa. Vielä on olemassa turhan monta virkaa, jossa ei koskaan ole ollut naista.

Yhä edelleen naisen eteneminen uralla voi katketa yhteiskunnallisiin rakenteisiin eli ulkoisiin esteisiin. Sheryl Sandberg puhuu kuitenkin kirjassaan naisten sisäisistä esteistä eli omista toiminta- ja ajattelutavoistamme. Liian usein naiset vähättelevät taitojaan ja tyytyvät sivustakatsojiksi. He pelkäävät pyrkiä eteenpäin. Sandbergin mukaan naisten pitää oppia ”istumaan pöydän ääreen” eli osallistumaan ja olemaan mukana päätöksen teossa, eikä jäädä seisomaan seinän viereen.
Sandberg ohjeistaa liian tunnollisia naisia toimimaan sanomalla: ”Done is better than perfect” eli parempi tehty kuin täydellinen. Kaikkea ei siis tarvitse tehdä täydellisesti, usein vähempikin riittää.
Jos haluat edetä urallasi, Sandberg antaa siihen konkreettisia vinkkejä: et voi miellyttää kaikkia, etkä saa jäädä odottamaan palkintoa hyvin tehdystä työstä. Ansaittuakin ylennystä pitää pyytää ja omasta puolestaan on pakko puhua.

Kirja perustuu Sheryl Sandbergin omaan uraan ja kokemuksiin mm. Yhdysvaltain valtiovarainministeriössä ja Googlella. Omista kokemuksistaan Sheryl ammentaa myös kirjassa antamansa neuvot ja ehdottamansa uudet toimintatavat, joiden avulla naisten eteneminen työelämässä olisi tulevaisuudessa helpompaa.

”Meidän täytyy olla kiitollisia siitä, mitä meillä on, mutta tyytymättömiä vallitsevaan tilanteeseen. Tyytymättömyys kirittää meitä kohti muutosta. Meidän täytyy jatkaa taistelua.”

Lisää luettava aiheesta on nettiosoitteessa leanin.org.
Lean In -yhteisöön voit liittyä osoitteessa www.facebook.com/leaninorg

 

3 tapaa lisätä luomuliikuntaa arkeen

luomuliikunta

Kesän aurinkoisina päivinä arki muuttuu aktiivisemmaksi ihan itsestään. Kauniilla ilmalla tulee helpommin lähdettyä kävelylle ja lomapäivänä haahuilu uuden kaupungin kaduilla kestää helposti tuntikausia. Ja mikä onkaan ihanampaa kuin kävellä hiekkarantaa ristin rastiin ja uitella varpaita välillä vedessä. Omakotitalon asukkina hyötyliikuntaa tulee lisäksi nurmikon leikkuusta ja kukkapenkkien kitkemisestä. Tämä kaikki tasapainottaa hyvin läppärin ääressä istumista, joka kaikesta huolimatta jatkuu kesälläkin.

Hyötyliikunnan tai paremmin sanottuna luomuliikunnan puolesta puhuu myös istumistutkija Arto Pesola Luomuliikunnan työkirjassaan (Fitra 2015). Kirjassa Pesola antaa 100 vinkkiä aktiivisempaan arkeen. Vinkkien avulla voi taistella liiallista istumista vastaan ja lisätä omaa arkiaktiivisuuttaan.
Liiallisen istumisen vaaroista on puhuttu jo pitkään. Itsekin olen kirjoittanut asiasta muutaman kerran. Aiheesta voit lukea lisää täällä ja täällä.

Parasta Pesolan kirjassa on sen konkreettisuus. Me kaikki tiedämme istumisen ja passiivisen arjen vaarat, mutta miten päästä eroon huonoista tavoista ja saada aktiivisempi arki käyntiin? Arto Pesolan mukaan aktiivisuuden lisäämisessä pienet usein toistuvat teot ovat tehokkaampia, kuin suuret yksittäiset teot, jotka jäävät tekemättä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi taukojumppa puolen tunnin välein, seisomakokoukset, työasennon säännöllinen vaihtelu, portaiden käyttö hissin sijaan ja venyttely televisiota katsellessa.

Pesolan mukaan meidän pitäisi myös muuttaa suhtautumistamme liikuntaan. Se ei ole pelkästään tavoitteellista kuntoilua vaan se on kaikkea pientä aktiivisuutta arjessa. Juuri tuo pieni aktiivisuus on paras tapa poistaa istumisen haittoja.
Luomuliikunnan työkirja tarjoaa lukijalle käytännöllisiä vinkkejä aktiivisempaan arkeen. Se neuvoo parhaat työasennot, antaa vinkkejä taukoliikuntaan ja kertoo miten aktiivisuudelle voi raivata aikaa kiireisessäkin arjessa.

3 vinkkiä aktiivisempaan arkeen
1) Istu fiksusti
2) Nouse ylös
3) Ota taukojumppa tavaksi

 

Sadepäivän ratoksi sopii aikuisten värityskirja

Mindfulness-värityskirja

Viime viikolla löysin lähikaupasta paketin värikyniä ja pääsin viikonloppuna vihdoinkin testaamaan uusia, aikuisille tarkoitettuja värityskirjoja.
Aikuisten värityskirjat ovat olleet tänä keväänä ja kesänä todella suosittuja. Mikä värityskirjassa sitten viehättää? Varmaan samat asiat kuin lapsena, voi keskittyä yhteen asiaan täysillä ja yksinkertainen, mekaaninen toiminta saa unohtamaan kaiken muun.

Aikuisten värityskirjat eroavat lapsille tarkoitetuista kirjoista siinä, että kuvat ovat monimutkaisempia ja sisältävät enemmän pieniä yksityiskohtia. Niihin meinasin itsekin heti alkuun hermostua. Tuntui, että yhdessä kuvassa oli liian paljon väritettävää, eikä valmista meinannut tulla millään… kymmenen minuutin kuluttua olin jo täysin uppoutunut värittämiseen ja havahduin vasta, kun koko kuva oli valmis. Tuloksena oli jonkinlainen flow-tila, jossa ajantaju katoaa ja keskittyy käsillä olevaan tekemiseen täysillä ja kaikkensa antaen.

Myös Työterveyslaitoksen aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan värittäminen, kuten moni muukin yksinkertainen mekaaninen toiminto, voi vapauttaa kognitiivisia resursseja. Huovilaisen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että kuvioiden piirtely tai kutominen edistävät oppimista silloin, kun se tapahtuu kuulonvaraisesti esimerkiksi luennolla tai kurssilla. Värityskirja kannattaa siis jatkossa ottaa mukaan vaikkapa seminaariin.
Värittäminen toimii myös luovuutta edistävänä taukoinspiraationa kahvitauolla. Työpaikan kahvihuoneessa voisi siis olla pino värityskirjoja inspiraation lähteeksi.

Joidenkin mielestä värittäminen on yhdenlainen mindfulness-harjoitus, jossa havainnoiva ja tarkkaavainen huomio tuodaan osaksi arkista tekemistä. Kun keskittyy värittämiseen ja kuvan yksityiskohtiin, pysähtyy tähän hetkeen ja saavuttaa tietoisen läsnäolon.
Mindfulness-ohjaaja Antti-Juhani Wihurin mukaan värittäessä voi harjoittaa myös mindfulnessiin liittyvää hyväksyvää asennetta. Jos kynän käyttö kangertelee, eikä väri pysy rajojen sisällä, mitä ajatuksia se sinussa herättää? Ja voitko kuitenkin hyväksyä syntyneen lopputuloksen?
Voiko yksinkertainen värittäminen olla näin opettavaista?

Mökkituliaiseksi hyvin sopiva Mindfulness-värityskirja ja värityskuvia sisältävä Viisaat ystäväni -kirja kuuluvat Basam Booksin valikoimiin.

Täältä voit ladata Työterveyslaitoksen ilmaisen värityskirjan.

Lue täältä 5 syytä, miksi värittäminen tekee aikuiselle hyvää.

 

 

Lomalainen, lue kirjoja!

Dekkarit

Tänä kesänä iski pitkästä aikaa himo lukea dekkareita. Halusin käsistä päästämätöntä jännitystä ja pokkarin pehmeyttä seuraksi aurinkoiselle terassille. Onneksi hyvä ystävä lainasi kassillisen kirjoja ja kolmessa viikossa ahmin seitsemän dekkaria. Lars Kepleriä, Camilla Läckbergiä, Jussi Adler-Olsenia ja Marko Kilpeä.

Dekkarihimo on nyt tyydytetty. Seuraavaksi lukemista odottaa muutama työhön liittyvä uutuuskirja. Seuraavaksi taidankin  tarttua Onnellisuusprojekti-kirjastaan tunnetun Gretchen Rubinin uutuuteen Tee siitä tapa. Kirja kertoo siitä, miten kitkeä huonot tavat ja tehdä hyvistä tavoista pysyviä.

Kirjojen lukeminen on aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan hyvää lomapuuhaa, sillä se lievittää stressiä ja parantaa päätöksentekokykyä. Kirjojen lukeminen on aivojen kannalta erikoinen tehtävä, sillä se vaatii pitkäaikaista muistin käyttöä ja tarinan hallintaa.
– Tämän päivän työelämässä joutuu keskittymään pieniin yksityiskohtiin ja tekemään asioita kiireellä yksi kerrallaan. Se auttaa tekemään nopeita päätöksiä, mutta kirjaa lukiessa pääsee aivan erilaiseen mielentilaan. Pitkään tekstiin perehdyttäessä mieli rentoutuu, mikä vaikuttaa suoraan kognitiiviseen toimintaan, Minna Huotilainen kertoo.
Huotilaisen mukaan lukeminen myös parantaa ajattelua.
– Kirjojen lukeminen auttaa muistamaan, havaitsemaan ja ymmärtämään paremmin sekä tekemään viisaampia päätöksiä. Lukemalla saavutamme rauhallisen tilan, mikä lievittää stressiä.

Kesäkirjat

Tähän kirjapinoon tartun seuraavaksi!

 

 

Älä vaan istu!

Nouse ylös
Istumme liikaa. Tämä on tullut selväksi parin viime vuoden aikana. Istuminen kaikissa muodoissaan niin töissä, autossa kuin kotona on karannut käsistä ja sen haittojen kumoamiseen ei pari kävelylenkkiä viikossa enää toimistotyöntekijälle riitä.

Istumisen ongelmaan on tarttunut myös toimistotyöntekijä, kahvakuulavalmentaja ja bloggaaja Kukka Laakso kirjassaan Nouse ylös – toimistotyöläisen kuntokirja. Varsinaisesti mitään uutta tietoa istumisen vaaroista ja vähäisen liikkumisen haitoista terveydellemme Kukka ei tarjoa, mutta hän yrittää tarttua kaiken taustalla olevaan ongelmaan. Miksi emme liiku? Me tiedämme kyllä, miten haitallista liikkumattomuus on, mutta silti valitsemme sohvan lenkin sijaan.

Kukka puhuu myös paljon voimaharjoittelun merkityksestä ja siitä minkälaista on elää arkea, kun on voimaa tehdä asioita. Voimaa ei välttämättä saa lenkkipolulta tai jumpasta, vaan se vaatii harjoittelua kahvakuulalla tai vapailla painoilla. Tässä on varsinkin monen naisen heikko kohta. Huono lihaskunto voi tehdä arjesta raskasta, ihan niin kuin lihavuus tai huono hapenottokyky.

Kukan mukaan moni toimistotyöläinen on hävittänyt kehostaan liikkuvuuden. Kun toistaa samaa kuviota ja reittejä päivästä toiseen, kroppa jäykistyy, eikä taivu enää kaikkeen. Jos käsiä ei koskaan tarvitse nostaa ylös, voi olla etteivät ne enää nousekaan ylös.
Monella on myös hukassa realistinen käsitys omasta kunnosta. Joku rääkkää itseään lenkkipolulla, vaikka pitäisi treenata lihaskuntoa ja toinen treenaa kuntosalilla liian pienillä painoilla ja ihmettelee, kun kehitystä ei tapahdu.

Kukka Laakson missiona on saada ihmiset ymmärtämään voiman merkitys sekä kehon että mielen kannalta. Tästä aiheesta Nouse ylös! on motivoiva kirja.

 

Ajatuksia parempaan arkeen

Kirjoitan tätä postausta uuden talomme keittiössä, noin kymmenen kilometrin päässä Tallinnasta.
Viikko sitten laiva toi muuttokuormamme tänne Suomesta. Vielä on laatikoita purkamatta, eikä uutta sohvaa tai ruokapöytää ole löytynyt, mutta pikku hiljaa uusi elämänvaihe alkaa asettua uomiinsa.
Samalla useamman viikon vaivannut kiire, stressi ja ahdistus kaiken keskeneräisyydestä alkavat helpottaa. Uudessa kodissa nukuttaa hyvin ja keväinen valo saa keskeneräisetkin asiat tuntumaan siedettäviltä.

sisäinen voimaMuutamana iltana pitkän työpäivän ja muuttolaatikoiden purkamisen jälkeen olen rauhoittunut Jenny Belitz-Henrikssonin uuden kirjan Sisäinen voima – 365 ajatusta parempaan arkeen parissa.
Voimaannuttavia ajatuksia vuoden jokaiselle päivälle tarjoava kirja perustuu Jennyn omiin kokemuksiin ja rankkaan elämänvaiheeseen.

Kirjan lyhyet ajatelmat on tarkoitettu luettavaksi missä ja milloin vain. Kirjaa voi lukea kronologisesti, eri teemojen mukaan tai vain avata sen illalla jostain kohtaa. Kokonsa puolesta kirja kulkee helposti mukana myös laukussa, jos voimaannuttavia ajatuksia haluaa lukea vaikka työmatkalla.

Tutustuin Jennyyn viime kesänä yhteisellä työreissulla. Harvoin tapaa yhtä elämänmyönteistä ihmistä, jolla on aina joku kiva ja positiivinen asia sanottavanaan. Matkan jälkeen meistä tuli Facebook-kavereita ja ryhdyin samalla lueskelemaan Jennyn Vastaisku ankeudelle -blogia.
Täytyy sanoa, että en itse ole mikään elämäntapa- tai selfhelp-oppaiden suurkuluttaja, mutta monet Jennyt ajatukset ja postaukset jäivät mieleen pyörimään ja saivat ajattelemaan sitä, miten suuri vaikutus arkeen omalla ajattelutavalla on. Muita ihmisiä ei voi muuttaa, mutta omaa suhtautumistaan asioihin voi.

”Voin muuttaa omia ajatuksiani milloin tahansa, kun vain teen päätöksen, että haluan muuttaa niitä. Teen sen mieluummin tänään, en vasta ensi maanantaina. En edes jätä sitä iltaan, vaan aloitan nyt.”

 

 

Hyvää Lukurauhan päivää!

Lukurauha_logo

Huomenta! Tiesitkö, että tänään vietetään Lukurauhan päivää?
Tänään, jos koskaan tekisi mieli kääriytyä peittoon seuranaan hyvä kirja. Päivän ohjelma on kuitenkin toinen. Käsillä on viimeinen muuttopäivä eli luvassa on vanhan asunnon siivous ja vihonviimeisten tavaroiden pois kuljettaminen.

Kuluva vuosi 2015 on Kirjan vuosi. Sen kunniaksi Suomen kirjasäätiö on kutsunut tänään suomalaisia rauhoittumaan kirjan pariin. Nyt on Lukurauhan päivä.
Monelle kirjaan syventyminen on ihana ajatus, mutta usein se jää haaveeksi. Aika karkaa käsistä muutaman minuutin pätkissä tai hurahtaa sosiaalisen median syövereihin.

Lukurauhan päivän tarkoitus on rauhoittaa koko päivä kirjojen lukemiselle. Lukea voi yhdessä tai yksin, ääneen tai hiljaa, kotona tai kylässä. Kirjaa voi myös kuunnella. Lukurauhan päivää voi viettää missä ja miten haluaa, kunhan keskittyy kirjan lukemiseen.

Toivottavasti Lukurauhan päivää vietetään myös ensi vuonna. Silloin vietän sitä kaikessa rauhassa omassa, uudessa kodissani.

 

Luovuus lähtee käsistä!

Luovuus lähtee käsistä

”Nyt pidetään ideapalaveri” on tämän päivän työelämässä yksi inhotuimmista lauseista. Kiireen ja kasvavien tehokkuusvaatimusten keskellä moni kokee, että luovuus on lukossa, eikä uusia ideoita synny vaikka kuinka yrittää. Aivotutkija Kiti Müllerinkin kritisoi työpaikkojen kiirettä, joka on myrkkyä aivoille. Müllerin mukaan luovuus ei puhkea esiin pakon edessä.

Miten luovuuttaan voi sitten kehittää tai miten pääsee vikkelästi luovaan tilaan? Luovuudesta ja luovasta ajattelusta on kirjoitettu kirja jos toinenkin.
Viime syksynä ilmestyi Voi Hyvin -lehden entisen päätoimittajan Krista Launosen kirjoittama kirja Luovuus lähtee käsistä. Se on kirja kaikille niille, jotka haluavat lisätä luovuutta arkeensa, keksiä uusia ratkaisuja ja saada uusia ideoita, mutta tuntevat ettei siihen ole aikaa. Kirjassa on lisäksi useita luovuuteen liittyviä käytännön harjoituksia ja konkreettisia luovuuden edistämisvinkkejä.

Launonen ei usko, että on olemassa huippuluovia ihmisiä. Hän uskoo, että luovuus on taito, jota kaikki voivat arkielämässään kehittää.
Avain luovuuteen on Launosen mukaan käsillä tekeminen, sillä käsiä käyttämällä voidaan ohittaa ihmisen vasemman aivopuoliskon asettamat rajat ja päästä nopeammin luovaan tilaan.
Toinen tapa lisätä luovuutta on sallia itselleen taukoja, joiden aikana voi tyhjentää päänsä pörräävistä ajatuksista ja tehdä tilaa uusille ajatuksille.

Käsillä tekeminen ja luovien taukojen pitäminen käsitetään niin sanotuksi oheistoimintamalliksi. Sen aikana ihminen miettii jotain muuta kuin varsinaista ongelmaansa ja tekee siinä ohessa jotain helppoa, kuten siivoaa. Kun alitajunta saa työskennellä rauhassa, ratkaisu pulpahtaakin mieleen yhtäkkiä.
Entisessä työssään Krista Launon järjesti kynsilakkakokouksia, joiden aikana kaikki osallistujat lakkasivat kyntensä, mutta kävivät myös palaverin asialistan läpi. Kynsien lakkaaminen rentoutti, mutta ei vienyt liikaa aivokapasiteetti varsinaiselta asialta.

Helpoin oheistoimintamalli, jota melkein kaikki voivat kokeilla omassa arjessaan, on bussimeditaatio. Kun kotimatkalla bussissa nauttii maisemista ja miettii, mitä kivaa tekisi viikonloppuna, ratkeavat työhön liittyvät pulmat kuin itsestään. Ja tietenkin tämä meditaatio toimii niin ratikassa kuin metrossakin. Pääkaupunkiseudulla asuville Launosella on erityinen vinkki: hyppää kakkosen tai kolmosen ratikan kyytiin, anna ajatusten virrata ja ajele rauhassa Helsinkiä ympäri.

Myös nukkumisella on yllättävän suuri merkitys ideoinnille ja innovoinnille, sillä yön aikana alitajunta käsittelee päivän mittaan saatuja ärsykkeitä ja ratkoo ongelmia. Nukkuessa ihmisen looginen mieli, pelot ja estot lepäävät eivätkä rajoita luovaa ajattelua. Niinpä illalla viimeisenä ajateltu ongelma voikin olla ratkennut, kun aamulla heräät.

 

Ajattele kuin voittaja

Paras

Olin tänään kuuntelemassa tunnetun norjalaisen mentaalivalmentajan Erik Bertrand Larssenin esitystä. Tämä sama mies on mm. norjalaisen hiihtäjän Martin Johnsrud Sundbyn (toivottavasti nimi meni oikein, nämä hiihtojutut eivät ole vahvuuteni) ja yhden maailman parhaan naisgolffarin Suzann Pettersenin menestyksen takana. Meille tavallisille pulliaisille Bertrand Larssen on kirjoittanut kirjan Paras, jossa hän neuvoo, miten saat itsestäsi kaiken irti ja saavutat parempia tuloksia kuin uskoitkaan.

Tämä aika tuntuu olevan täynnä oppaita, jotka kertovat meille 5, 10 tai 15 vinkkiä parempaa elämään. Bertrand Larssenilla on toisenlainen viesti. Hänen mukaansa me kaikki tiedämme, mitä meidän pitää tehdä saavuttaaksemme paremman elämän, menestyäksemme työelämässä tai jaksaaksemme paremmin arjessa. Mutta emme kuitenkaan tee niitä asioita, sillä olemme mukavuudenhaluisia.
Bertrand Larssenin mukaan henkinen valmennus auttaa juuri tässä: kun päivittäisiä tapoja korjataan hiukan, suoritukset paranevat vähitellen ja voimme saavuttaa tavoitteemme.

Bertrand Larssen on tutkinut voittajia ja menestyjiä ja tullut siihen tulokseen, etteivät he eroa meistä muista ihmisistä kovinkaan paljon. Ainoa ero on se, että he osaavat kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin. Sen ansiosta he tekevät päivittäin enemmän oikeita ja parempia valintoja kuin me muut. Pienet arjen valinnat erottavat itsensä ylittäjät kohtalaisesti onnistuvista.
Myös ponnistelulla ja vastoinkäymisillä on merkitystä. Bertrand Larssenin mukaan kaikki voivat menestyä hyvinä aikoina ja suotuisissa olosuhteissa. Parhaat erottaa muista kyky ponnistella vaikeuksien keskellä, sillä vastoinkäymisiä kokee elämässään jokainen. Se joka kestää ne parhaiten, kehittyy entistä paremmaksi.

Itsensä kehittäminen vaatii Bertrand Larssenin mukaan ennen kaikkea ajatustapojen muutosta. Hän kannustaa meitä hallitsemaan ajatuksiamme ja sitä kautta myös tunteita. Koska tunteet määräävät, mitä ihminen tekee ja mitä ei, voi tunteita ohjaamalla ohjata myös omia tekemisiään. Ajatustapojen muutosta Bertrand Larssen kutsuu sisäiseksi dialogiksi, joka jakautuu kolmeen osaan:

1) En käytä sitä sanaa
Sanavalinnat vaikuttavat osaltaan tunteisiin ja tunteet taas vaikuttavat omaan käyttäytymiseen ja valintoihin. Jos esimerkiksi sanot työpäivän jälkeen olevasi väsynyt, päädyt todennäköisesti sohvalle makaamaan entistä väsyneempänä. Jos joku kysyy sinulta, mitä kuuluu ja vastaat tavallisen ”hyvää” sijaan ”oikein hyvää”, huomaat, että alat hymyillä ja kertoa niistä kaikista asioista, jotka elämässäsi ovat hyvin. Näin ajatukset vaikuttavat tunteisiisi ja sitä kautta käyttäytymiseesi.

2) Oikeat kysymykset
Jotta pystyt ohjaamaan tunteitasi ja käytöstäsi, sinun täytyy myös seurata, mitä itsellesi sanot ja mitä itseltäsi kysyt. Jos kysyt itseltäsi, miksi minä en onnistu? Aivosi alkavat heti tukea vastausta. Jos taas kysyt itseltäsi, kuten monet menestyneet ihmiset kysyvät, mitä tarvitaan, että saan tämän asian tehtyä erityisen hyvin? Aivosi alkavat tukea tätä vastausta ja kasvattavat samalla itsetuntoasi.

3) Voimalauseet
Voimalauseen tarkoitus on tuoda esiin jotain olennaista omasta persoonasta, se kuvaa millaisilla sanoilla luonnehdimme itseämme. Yllättävää kyllä, moni luonnehtii niillä kielteisiä puoliaan, kuten olen aina myöhässä tai teen aina kaiken viime tingassa. Tällä tavalla annat itsellesi luvan olla laiska tai tehdä kaiken viime tingassa. On parempi keksiä uusia voimalauseita, kuten valmistaudun aina hyvin tai olen tarmokas. Bertrand Larssenin mukaan uusiin voimalauseisiin ei tarvitse uskoa, niitä pitää vain ryhtyä käyttämään.