Aihearkisto: Työelämä

Kuka sinä olet, kun tittelit viedään pois?

Titteli

Viimeiset kymmenen vuotta käyntikortissani on lukenut päätoimittaja. En ole koskaan rakentanut uraani kovin päämäärätietoisesti, mutta muistan kuitenkin sen tunteen, kun minut ylennettiin ensin rivitoimittajasta toimituspäälliköksi ja myöhemmin päätoimittajaksi. Tuntui, että tekemääni työtä arvostettiin ja minussa nähtiin potentiaalia kehittyä.

Kun edellinen työnantajani meni vuonna 2016 konkurssiin, hävisi minulta samalla titteli ja työpaikka. Kalenteri tyhjeni kerralla. Vaikka en titteleiden perässä ole koskaan juossutkaan, niin muistan tapahtuman aiheuttaman epävarmuuden. Mitä minä nyt olen, kun työ oli viety pois?

Oletko stereotypioiden vanki?

Sama ajatus tuli mieleeni, kun luin kesäkuun Cosmopolitanista artikkelin Kuka olet, jos et ole yhtään mitään? Artikkelissa kysyttiin, että mitä kertoisit itsestäsi, jos et saisi sanoa ammattiasi? Samalla heräsi ajatus siitä, kuinka usein määrittelemme itsemme ja toisemme työn kautta. Se on asia, jolla esittelemme itsemme uusille ihmisille. Mutta onko työ ainoa asia, joka määrittää meitä?

Moniin ammatteihin liittyy myös stereotypioita, jotka voivat määrittää sinut jonkun uuden ihmisen silmissä aivan erilaiseksi kuin oletkaan. Oikeamman kuvan ihmisestä saisi, jos hän kertoisi vaikkapa luonteenpiirteistään, kiinnostuksen kohteistaan tai arvoistaan.

Itse olen törmännyt muutaman kerran stereotypiaan, että kaikki toimittajat ovat inhottavia paparazzeja, jotka vaanivat julkkiksia ja kertovat heistä valheita. Tai että työmme on pelkkää patsastelua juhlissa kuohuviinilasi kädessä. Molemmat stereotypioita, joiden mukaan en toivoisi yhdenkään ihmisen määrittävän minua, kun tapaamme ensimmäistä kertaa.

Minkälainen on ihminen kolmen käyntikortin takana?

Itse ryhdyin miettimään, minkälainen ihminen oikeasti olen kolmen käyntikorttini takana. Yhdessä lukee päätoimittaja, yhdessä bloggaaja ja yhdessä storyteller. Jos tittelit viedään pois ja ansioluettelo pyyhkäistään tyhjäksi, niin mitä jää jäljelle?

Miten esittelisin itseni uudelle ihmiselle, jos en saa kertoa ammattia tai saavutuksiani? Joku on sanonut, että hyvä neuvo on miettiä, mitä asioita toivoisi muiden ihmisten mainitsevan itsestään muistopuheessa.

No yritetäänpä. Olen sosiaalinen tyyppi, joka viihtyy hyvin ihmisten kanssa. Sen vastapainoksi tarvitsen kyllä paljon omaa aikaa ja yksinoloa. Rakastan kirjoja, kiiltäväkantisia aikakauslehtiä ja elokuvia. Olen utelias ja kiinnostunut monista asioista, ja tartun mielelläni uusiin haasteisiin. Innostun helposti kaikesta uudesta, mutta välillä muutun arjessa kireäksi suorittajaksi. En koskaan kieltäydy lasillisesta viiniä, ja nautin hyvästä ruoasta. Ystäväpiirissäni olen joukon kokoon keräävä voima.

Hienon tittelin voi saavuttaa monella tavalla

Tapasin jokin aika sitten työni puolesta opiskelijoita, jotka olivat yliopisto-opintojensa alkuvaiheessa. Heitä kiinnostivat minun opintoni ja polkuni nykyiseen työhöni. Kerroin olevani ylioppilas, joka on lukenut viestinnän perusopinnot avoimessa yliopistossa ja käynyt reilun vuoden kestäneen toimittajalinja kansanopistossa.

Hämmennys oli suuri. Opiskelijat eivät voineet ymmärtää, että sillä koulutustaustalla olin edennyt päätoimittajaksi. Enhän ollut opiskellut yliopistossa ollenkaan! Yksi tyttö purskahti helpottuneeseen nauruun ja totesi, että olipa hienoa kuulla, että elämässä voi menestyä ihan hyvin, vaikka opiskelut eivät menisikään ihan putkeen.

Ihmisestä titteli ei loppujen lopuksi kerro kovin paljon, kiinnostavampaa on yleensä tarina tittelin takana.

 

Sano hyvästit valkoisen paitapuseron tahroille!

Carbon Pro -suojasuihke

Onko mitään ärsyttävämpää, kuin meikkivoidetahra uuden, valkoisen paitapuseron kauluksessa? Tai tomaattikastike paitapuseron rinnuksilla? Pahimmassa tapauksessa tahra ei irtoan pesussa, eikä tahranpoistoaine auta. Taas yksi pusero, joka ei enää kelpaa toimistokäyttöön.

Tänä kesänä olen onnistunut tuhrimaan paljeteilla koristellun valkoisen lempipellavapaitani jo kerran tomaattikastikkeella ja kerran currymajoneesilla. Onneksi tahranpoistoaine ja pyykinpesukone olivat lähellä ja pelastivat tilanteen.

Tiesitkö, että vaatteita voi suojata kuten kenkiä?

Nahkakenkiäni olen tottunut suojaamaan jo vuosien ajan suihkeilla, jotka saavat aikaan vettä ja likaa hylkivän pinnan ja auttavat pitämään kengät puhtaina. Uusi tieto minulle oli se, että uuden teknologian suojasuihkeilla voi suojata myös vaatteita, muitakin kuin ulkoiluvaatteita.

Suoja- ja kenkien huoltotuotteista tunnetun Collonil-brändin uutuustuote  Carbon Pro –suojasuihke on saanut inspiraationsa hiilikuituteknologiasta. Se muodostaa polymeerikuitujen tyylisen verkkomaisen kalvon käsitellylle pinnalle. Niinpä suihke tarjoaa vaatteelle suojan kaikkea arkielämän aiheuttamaa likaantumista vastaan. Suihke myös säilyttää materiaalin hengittävyyden, joten se ei muodosta vaatteeseen hiostavaa kalvoa.

Carbon Pro –suojasuihke sopii kaikenlaisille nahoille, tekstiileille, kalvovaatteille, kuten Gore-Tex jne., ja muille synteettisille materiaaleille. Suihke on kuivuttuaan täysin väritön. Toki suihketta kannattaa ensin kokeilla johonkin näkymättömään kohtaan, ennen koko vaatteen, laukun tai kenkien käsittelyä.

Suihkuta ja anna kuivua

Suojasuihkeen käyttö on helppoa: suihkuta tuote vaatteeseen tai kenkiin 30 senttimetrin etäisyydeltä hyvin ilmastoidussa paikassa, kuten ulkona ja anna kuivua hyvin. Jo yksi käsittelykerta antaa tehokkaan ensisuojan tuotteelle. Kovaa kulutusta kohtaavat tuotteet, kuten kengät kannattaa käsitellä uudestaan viikoittain, vaatteet noin kerran kuukaudessa. Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi vaate tai kengät kannattaa tietenkin käsitellä ennen käyttöönottoa.

Lempipellavapaita on jatkossa turvassa tahroilta!

Suojaa erityisesti kaulukset ja kalvosimet

Carbon Pro –suojasuihkeella voi hyvin suojata uuden paitapuseron kaulukset ja kalvosimet ennen käyttöön ottoa. Vaikka niihin tulisikin tahroja, irtoavat ne suojatusta pinnassa pesussa helposti. Suihke sopii myös solmioiden tai vaikka vaaleiden jakkujen kaulusten ja hihansuiden suojaamiseen. Ja tämä unelmatuote pitää myös valkoiset tennarit puhtaana pitkään. Myös vaaleat laukut, olivat ne sitten kangasta tai nahkaa, kannattaa suojata tällä suihkeella.

Suihke sopii myös laukkujen suojaamiseen lialta ja kosteudelta.


*Tuote saatu blogin kautta

 

Masentaako arkeen palaaminen?

lomalta arkeen

Tekisikö uusi, nätti muistilista arkeen palaamisesta kivempaa?

Tuntuu, että tänä vuonna olen törmännyt ennätykselliseen määrään vinkkejä, kuinka palaat sujuvasti lomalta arkeen ja kuinka pehmeä lasku työhön on lomaltapalaajan pelastus. Tai sitten vain rekisteröin nämä asiat oman lomattomuuden takia tarkemmin.

Itselläni oikeastaan ainoa ongelma lomalta töihin paluussa on ollut unirytmin kääntäminen. Kun luontaisen unirytmini mukaan olen iltavirkku, joka mielellään aamulla nukkuisi pitkään, ei se tavallisessa työarjessa ole mahdollista. Sähköposti alkaa laulaa ja puhelin soida viimeistään yhdeksältä.

Muuten töihin paluu on ollut minusta yleensä pitkän loman jälkeen kivaa. Kun on levännyt kunnolla, on kiva palata arkirutiineihin ja kääriä hihat.

Kärsitkö töihinpaluumasennuksesta?

Lento-ja hotellihakukone Momondon tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista on kokenut olonsa apeaksi kesäloman päätyttyä. Kansainvälisesti verrattuna töihin paluu masentaa suomalaisia kuitenkin keskivertoa vähemmän.

Masennus on kyllä mielestäni turhan rankka termi kuvaamaan töihin paluuta loman jälkeen. No onhan se arki erilaista, kun ei voi päivät pitkät tehdä mitä haluaa, vaan pitää tehdä ainakin osittain jonkun muun määräämiä töitä määräajassa.

Ja toisaalta voihan töihin paluun vaikeutta lievittää itse omilla päätöksillään ja käytöksellään. Itsekin koitin aikanaan aina viikkoa ennen töiden alkua kääntää unirytmin vähitellen arkeen takaisin. Silloin ei ensimmäisenä työpäivänä loman jälkeen olo ollut niin väsynyt.

Ja loman jälkeenkin voi tehdä kivoja kesäjuttuja, kuten syödä aamiaista tai lounasta ulkona, käydä ostoksilla torilla ja nauttia lämpimistä illoista ulkoilmaelokuvateatterissa!

Momondon mukaan täysin valmistumatta arkeen palaa lomalta vain 24 prosenttia suomalaisista. Noin kolmannes eli 32 prosenttia varaa lomalta paluun ja töiden alkamisen väliin muutaman päivän, jolloin asennoituminen arkeen jo alkaa.

Asiantuntijatkin vinkkaavat yleensä aloittamaan ja lopettamaan loman keskellä viikkoa. Näin lomalta paluun jälkeen edessä on vain pari työpäivää ja sitten onkin jo viikonloppu!

Tutkimuksen mukaan moni alkaa myös heti suunnitella uutta lomaa, se kuulemma helpottaa masentunutta oloa. Mielestäni parempi tapa on tehdä omasta arjestaan mahdollisimman mukavaa, niin ettei elämä ole vain lomasta lomaan elämistä.

Jos paluu arkeen on vasta edessä, niin lue tästä kootut vinkit jouhevaan lomaltapaluuseen!

  1. Työterveyslaitoksen vinkit sujuvaan lomaltapaluuseen.
  2. Näin käännät unirytmin lomalta arkeen.
  3. Pehmeä lasku on lomalta palaajan pelastus.

 

Tiedätkö, mitä teet 691 tuntia vuodessa?

sähköposti

Monet tekevät sitä ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Lukevat sähköpostia. Adoben viime vuoden puolella julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset viettävät sähköpostin ääressä lähes kaksi tuntia joka päivä ja vuoden aikana sähköpostin seurassa kuluu kaiken kaikkiaan 691 tuntia!

Moni tarkistaa työsähköposteja arkipäivien lisäksi lomalla, sängyssä ja jopa kylpyhuoneessa. Kuulemma joku tekee sitä pöntöllä istuenkin. Minä en. Koitan myös välttää sähköpostin avaamista heti herättyäni. Sitä kun ei koskaan tiedä, mitä postilaatikossa odottaa. Jos siellä on huonoja uutisia, koko päivä saa huonon alun. Kun aamuherääminen hoituu hyvissä fiiliksissä, jaksaa ne huonotkin uutiset ottaa paremmin vastaan.

Sähköpostipaastoa pidän ainakin jonkin verran lomilla ja silloin postissa on viesti asiasta. Adoben tutkimuksen mukaan miltei kaksi kolmasosaa suomalaista on pitänyt oma-aloitteisesti taukoa sähköpostin tarkistamisessa ja jopa 95 prosenttia on siinä onnistunut. Se on hyvä, sillä ainakin omasta mielestäni sähköposti on hyvä renki, mutta huono isäntä eli sille ei pidä antaa liikaa valtaa.

Sähköposti on yhä työpaikkojen suosituin viestintäväline

Suomalaista suurin osa käyttää työsähköpostin tarkistamiseen päivässä alle tunnin (37 prosenttia) tai 1-2 tuntia (31 prosenttia). Itselläni on tällä hetkellä kolme eri sähköpostiosoitetta aktiivisessa käytössä ja niiden kanssa menee helposti pari tuntia päivässä.

Kiinnostavaa Adoben tutkimustuloksissa on se, että uusista teknologioista, kuten chatista, sosiaalisen median eri kanavista ja videoneuvotteluista huolimatta sähköposti on säilyttänyt työpaikoilla ja toimistoissa viestivälineen ykkösaseman.

Uusi teknologia on myös mahdollistanut sen, että työsähköposteja ei tarkisteta ainoastaan töissä vaan suuressa määrin myös työajan ulkopuolella. Tähän olen jo tottunut täällä Virossa, jossa vastaus kysymykseen tai pyydetyt kuvat voivat kilahtaa sähköpostiin sekä myöhään arki-iltana että viikonloppunakin.

Sähköpostipaasto tekee hyvää – Usko pois!

Suomessakin jo 59 prosenttia vastaajista tarkistaa sähköpostin myös lomalla. Toisaalta ymmärrän, että voi olla helpompaa hoitaa kesken loman muutama viiden minuutin homma, kun loman jälkeen vastata kymmeniin tai satoihin viesteihin.
Pahimmillaan minuakin on odottanut kesäloman jälkeen 1 200 lukematon sähköpostia. Toki osa niistä oli hyödyttömiä ja lensi roskiin saman tien, mutta kaikki ne oli tavalla tai toisella käytävä läpi ennen deletoimista.

Sähköpostin tarkistamisesta tulee helposti tapa, johon jää kiinni. Niinpä lyhytkin sähköpostipaasto tekee hyvää. Jos ei ihan kokonaan voi piuhoja irrottaa, niin parempi tapa on laittaa sähköpostiin viesti, että sinut tavoittaa hätätapauksessa tekstiviestillä. Silloin voit tarkistaa sähköpostisi ainoastaan, kun tarve vaatii, eikä sitä tarvitse vahdata koko aikaa.

Suomalaista 62 prosentti on pitänyt päivän tai viikon pituisen tauon työsähköpostin tarkistamisessa ja melkein kaikki kokivat onnistuneensa pitämään tauosta kiinni. Kolmasosa taukoa pitäneistä oli tuntenut olonsa rentoutuneeksi ja neljäsosa vapautuneeksi. Joillekin sähköpostitauko oli myös herättänyt huolestuneisuutta ja epätietoisuuden tunteita. Siinä tapauksessa tauko varmasti tuli tarpeeseen.

Hämmästyttävää oli se, että Adoben tutkimuksen mukaan 33 prosenttia suomalaisista ei tarkista työsähköpostiaan lainkaan työajan ulkopuolella. Se on mielestäni yllättävän suuri luku, mutta toisaalta on hienoa, ettemme kaikki ole sähköpostin orjuuttamia.

Huomenna julistetaan työniloa vuodelle 2017!

työniloa

Nostetaan malja työnilolle!

Turussa julistetaan vuosittain Suomeen joulurauha, mutta tiesitkö, että jo 10 vuoden ajan Tampereen yliopisto on julistanut meille työniloa?

Työnilojulistuksella halutaan saada mahdollisimman monet suomalaiset työpaikat, niin työnantajat kuin työntekijätkin mukaan työhyvinvoinnin kehittämiseen ja lisäämään työniloa työpaikoilla.

Tänä vuonna teemana on yhteisöllisyys

Tänä vuonna työnilojulistuksen teemana on Ytimessä yhteisö. Omia vinkkejään yhteisöllisyyden edistämiseen työpaikoilla voi jakaa koko vuoden ajan #työnilonjulistus-hashtagilla sekä Twitterissä että Facebookissa.

Mitä luulet, pysyisikö työnilo paremmin mielessä koko vuoden ajan, jos työyhteisö kokoontuisi yhdessä aloittamaan uutta työvuotta työnilojulistuksen ääreen? Voisiko tämä olla uusi yhteinen tapa työpaikalla?

Työnilojulistusta voi seurata yhdessä tai yksinään suorana lähetyksenä webinaarin eli internetissä järjestettävän verkkoseminaarin muodossa täällä.

Webinaarin kesto on noin 20 minuuttia ja se alkaa huomenna torstaina 12.1.2017 klo 12.00.

Työnilojulistus julkaistaan myös Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun nettisivulla pdf-tiedostona, jota on helppo jakaa eteenpäin taai jonka voi tulostaa työpaikan seinälle tärkeästä aiheesta muistuttamaan.

 

Mikä sytyttää inspiraation?

inspiraatio

Kun perustin blogini lähes kolme vuotta sitten, päätin että sen on oltava kivaa ja haasteellista tekemistä, joka tarjoaa vastapainoa arkiselle työlle. En ajatellut blogia harrastuksena, sillä tiesin sen vaativan paljon työtä ja uuden opettelu, mutta juuri sitä tarvitsin silloin.

Olin myös silloin vaativassa työssä, jota ei voinut tehdä kellokortin kanssa, mutta blogin tekeminen oli niin inspiroivaa ja haastavaa, että aikaa sen tekemiseen löytyi aina.

Tänä syksynä inspiraatio tekemiseen on kuitenkin hävinnyt ja blogin kirjoittaminen on muuttunut to do -listan viimeiseksi tekemättömäksi työksi, jota en saa viivattua yli. Aiheita ja ideoita on yllin kyllin, mutta tekstiä ei synny sitten millään.

Ajattelin jo luovuttaa koko homman ja keskittyä vaan yrityksen pyörittämiseen ja muihin töihin, mutta sitten ajattelin kaikkea blogin eteen tekemääni työtä ja muutin mieleni. En myöskään halunnut hylätä hyviä yhteistyökumppaneitani, joiden kanssa olin tehnyt yhteistyötä jo useamman vuoden ajan.
Tajusin kuitenkin, että tarvitsen hommaan uutta inspiraatiota.

Mitä tehdä, kun inspiraatio on hukassa?

Onnekseni postilaatikkooni tipahtivat tällä viikolla Maaretta Tukiasen ja Krista Keltasen tekemät inspiraatiokortit, jotka ovat kuulemma työkalu arjen elävöittämiseen niin töissä kuin kotonakin.

Kortit lupaavat avata pieniä ja suuria jumeja (minulla on jälkimmäinen) helpolla ja hauskalla tavalla. Lisäksi ne tarjoavat inspiraatiota arkisiin pulmiin ja valintatilanteisiin.

Avasin korttipakan, joka on jaoteltu kuuteen ryhmään inspiraatioprosessin vaiheiden mukaan.
Ensimmäinen vaihe inspiraatioprosessissa on tyhjentäminen ja tajusin alitajuisesti tehneeni sitä konkreettisesti jo eilen. Pesin pyykkiä, silitin, mankeloin ja siivosin työhuonettani.

Ja siinä puuhaillessani tuli mieleeni yhtäkkiä ajatus, että voisinkin kirjoittaa blogiin inspiraatiosta, testata uusia inspiraatiokortteja käytännössä ja katsoa, miten ne auttavat minua.

Erityisesti korttien lauseet ”Karsi kaikki ylimääräinen” ja ”Tee tilaa sille, mikä on tärkeää” kolahtivat. Viime aikoina olen nimittäin pörrännyt siellä sun täällä, miettimättä kunnolla sitä, mikä on tärkeää. Priorisoinnista puhumattakaan.

Samaan aikaan kun oma bloggaamiseni on tökkinyt, olen katsellut iloisena, mutta hiukan kateellisena bloggaaja-kollegoita, jotka vain painavat vauhdilla eteenpäin ja saavat aina vaan hienompia yhteistyökumppanuuksia. Sitten tajusin, että oli turha olla kateellinen, kollegat vaan olivat parempia priorisoimaan.

He olivat päättäneet bloggaamisen olevan ykkösasia, jota eivät päivätyö tai muut kiireet saaneet häiritä. He myös tekivät ympäripyöreää päivää ja kieltäytyivät monista asioista keskittyäkseen blogiin.

Tästä ajatuksesta viisastuneena ole siis tänään illalla kotona viilaamassa postausluonnoksia kuntoon ja ideoimassa uusia postauksia ja yhteistyökumppanuuksia.
Enkä lähde Tallinnan Pimeiden öiden elokuvafestivaalin avajaisgaalaan punaiselle matolle kansainvälisten ohjaaja- ja elokuvatähtien kanssa, vaan keskityn olennaiseen.

Oletko testannut inspiraatiokortteja, onko niistä ollut sinulle apua?

 

inspiraatiokortit2
inspiraatiokortit3
inspiraatiokortit4

*Kortit saatu blogin kautta

Rework päivittää tietosi työn ja työelämän murroksesta

Yhteistyössä HUB13, sisältää tarjouskoodin

rework

Olenko ainoa, jolla tuntuvat termit ja terminologia menevän sekaisin, kun aiheena on työelämän, työn ja työympäristön muutos. Aihe on kiinnostava ja asian ympärillä tapahtuu paljon, mutta tuntuu, että jokainen toimija keksii aiheesta omat terminsä. Ja suomenkielisten termien lisäksi rinnalla kulkevat tietenkin englanninkieliset termit, joille kaikille ei edes pysty keksimään suomenkielistä vastinetta.

Paljon on puhetta coworkingista, monitilatoimistoista, työn tuunaamisesta, yhteisöllisistä työtiloista, itsensä työllistäjistä, liikkuvasta työstä, etätyöstä, tietotyöstä, jakamistaloudesta, työelämän rakennemuutoksesta, piilotyöpaikoista ja vaikka mistä.

Tällaisen läppärin ääressä istuvan toimistotyöläisen ympärillä tuntuu tällä hetkellä tapahtuvan paljon enemmän kuin tehtaan liukuhihnalla tai kaupan hyllyjen välissä. Mutta ihan oikeasti, mitä tämä kaikki konkreettisesti tarkoittaa, kun työ muuttuu, työn tekeminen muuttuu, työtilat muuttuvat ja tavat tehdä työtä muuttuvat. Mikään kun ei ole nykyään niin pysyvää kuin muutos.

Jotta tässä työn ja työelämän muutoksessa pysyisi yhtään kärryillä, on aiheesta hankittava koko ajan lisää tietoa ja kuunneltava itseään viisaampia. Nyt siihen on loistava mahdollisuus jo toista kertaa järjestettävässä Rework-foorumissa 20. ja 21. syyskuuta.

Tämä työn ja toimiston tulevaisuutta kehittävien ihmisten ja yritysten yhteisö kokoontui viime vuonna päivittämään ajatuksiaan Ylen Isoon pajaan ja tänä vuonna vuorossa ovat Technopoliksen tilat Ruoholahdessa. Tällä kertaa luvassa on entistä kunnianhimoisempi ja kattavampi katsaus työn murrokseen niin johtamisen, tilojen kuin teknologiankin näkökulmasta.

Esillä alan lupaavimmat startup-yritykset

Reworkin aiheita ovat työn muutos, tulevaisuuden HR ja työtilojen murros. Puhujina ovat mm. nykyinen viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner, kolme kertaa Suomen parhaaksi työpaikaksi valitun Vincit Oy:n henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen, Office Nomadin elämäntapaa noudattava yrittäjä Janne Saarikko ja älytyöterveysyhtiö Heltti Oy:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Tapahtuman ensimmäinen päivä on varattu puheenvuoroille ja toinen päivä käytännöllisille workshopeille.
Lisäksi Reworkin kumpanakin päivänä järjestetään Startup Club, jossa alan lupaavimmat kasvuyritykset esittäytyvät. Tiistaina esillä ovat yritykset hyvinvointiteknologian alueelta ja keskiviikkona esittäytyvät smart office -teeman mukaiset yritykset.

Tällaiset seminaarit ja tapahtumat ovat ainakin omasta mielestäni paras tapa hahmottaa ajassa tapahtuvia muutoksia, heikkoja signaaleja ja ajankohtaisia ilmiöitä. Toki yhden työpäivän raivaaminen tyhjäksi on oma hommansa.
Mutta kun on kuullut mielenkiintoisia puheenvuoroja ja tavannut samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä ja päässyt heidän kanssaan vaihtamaan ajatuksia, niin sitä palaa seuraavana päivänä oman työpöydän ääreen virkistyneenä ja pää täynnä uusia ajatuksia.

Tapaamisiin Reworkissa 20.‒21.9.2016!

 

Blogini lukijana saat ostaa liput Reworkiin erikoishintaan!
Koodilla ”TOIM16TOSSA” saat 20 % alennuksen lippuhinnoista, jotka ovat yhdelle päivälle 565 e + ALV ja kahdelle päivälle 865 e + ALV

HUOM! Tarjous on voimassa vain 17.8.2016 asti, joten toimi nopeasti!

Tarjous on päättynyt, voit ostaa normaalihintaisen  lippusi täältä.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Olen työelämän Clark Kent!

työelämän

Kävin vielä ennen lomalle lähtöä testaamassa omia työelämätaitojani Sitran hauskassa työelämän kuntotestissä. Tulokset olivat mukavaa luettavaa. Testin mukaan olen työelämän Clark Kent (siis Teräsmies, jos joku ei nimeä tunnista). Tässä tapauksessa nimellä viitataan kyllä enemmän sopeutumiskykyyn uusissa tilanteissa kuin supersankarin ominaisuuksiin 🙂

Testin mukaan vahvuuksiani työelämässä ovat verkostoitumistaidot. Olen kiinnostunut muista ihmisistä ja kommunikoin luontevasti myös uudessa porukassa. Lisäksi oma osaamiseni on kunnossa ja huolehdin itseni kehittämisestä ja osaamisen päivittämisestä säännöllisesti.
Sekä verkostoitumistaidot että uudistumiskyky ovat kuulemma vahvuuksia tämän päivän työelämässä, sillä suurin osa työtilaisuuksista liikkuu verkostojen kautta ja tulevaisuudessa työtä tehdään yhä enemmän erilaissa verkostoissa. Myös osaamistarpeet työssä muuttuvat yhä tiuhempaan, joten kyky uudistua ja oppia jatkuvasti uutta, on tärkeää.

Kehityskohteitakin testi löysi minusta. Parannettavaa on luovassa ongelmanratkaisussa, jonka merkitys kasvaa koko ajan digitalisaation ja robotisaation korvatessa rutiininomaisia tehtäviä. Luovuuden merkitys siis kasvaa ammatissa kuin ammatissa. Myös empaattisuutta tarvitsen lisää, sillä tunteilla on työelämässä suurempi merkitys kuin tulee ajatelleeksi. Minun pitää kuunnella enemmän omia tunteitani ja sitä kautta yrittää ymmärtää muita ja heidän tunteitaan ja tapaansa nähdä maailmaa. Tätä asiaa sietää miettiä.

Verkostoitumistaidot ovat suomalaisten heikkous

Työelämän kuntotesti perustuu Sitran teettämään laajaan työelämätutkimukseen, jossa kartoitettiin suomalaisten mietteitä työn tulevaisuudesta. Tutkimuksen mukaan työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työnhaussa tärkeitä avuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, niin vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan.

Oma työurani on esimerkki verkostojen merkityksestä. En ole saanut yhtään työpaikkaa työvoimatoimiston tai työpaikkailmoitusten avulla, vaan kaikkiin työpaikkoihini minua on joko pyydetty tai olen saanut niistä sisäpiirin vinkin. Näin kävi myös uuden elokuussa alkavan työni osalta.

Suomalaisistakin vain 23 prosenttia on päätynyt nykyiseen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, kertoo Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus.
Suomalaiset pitävät työelämän vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta, ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Hälyttävää on se, että listan hännillä ovat sellaiset ominaisuudet, kuten luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot. Se on hälyttävää sen takia, että tulevaisuuden työelämässä korostuvat nimenomaan sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene. Näitä taitoja ovat nimenomaan luovuus, empaattisuus ja verkostoituminen.

Muuttuva työelämä

Digitalisaatio, globalisaatio ja robotisaatio muokkaavat tällä hetkellä työtä ja työmarkkinoita hurjaa vauhtia. Perinteisiä tehtäviä häviää ja uusia ammatteja syntyy samaan aikaan. Myös työn tekemisen tavat muuttuvat, kun työ ei enää ole paikkaan tai aikaan sidottua.
Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia ja aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, sillä 70 prosenttia Sitran tutkimukseen vastanneista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa, mutta lähes yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy murroksesta huolimatta.

Mikä on oma työelämäkuntosi, oletko penkkiurheilija vai sprintteri? Sitran työelämän kuntotesti auttaa pohtimaan omaa motivaatiota sekä vahvuuksia ja heikkouksia työelämässä.

Tee työelämän kuntotesti täällä.

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna