Author Archives: Thea

Katso, voititko juuri sinä liput Habitare 2018 -messuille

Habitare 2018

Kiitos teille aktiivisille lukijoille, jotka osallistuitte blogissa olleeseen Habitare 2018 -messujen sisäänpääsylippujen arvontaan!

Habitare-messujen tarjonnasta eniten kiinnostusta herättivät uutuudet, trendit, kukat ja viherkasvit sekä valaistus. Näihin kaikkiin teemoihin messut antavat varmasti inspiraatiota.

Voittajat on arvottu!

Tällä kertaa arvonnassa onnetar suosi JennaO:ta ja Millaa. Onneksi olkoon! Lähetän teille liput sähköpostilla.

Habitare 2018 -messut ovat Helsingin Messukeskuksessa 12.-16.9.2018. Messulippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin messuilla ja sillä pääsee kaikkiin samanaikaisin tapahtumiin. Habitaren lisäksi Messukeskuksessa on myös Antiikki- ja Hifi-messut sekä HabitarePro-tapahtuma.

Kiitos vielä kaikille osallistujille!

*Kuva: Suomen Messut / Aino Huovio

 

Nyt voit voittaa liput Habitare 2018 -messuille!

Habitare 2018

Syyskuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestetään taas Habitare-messut. Tälläkin kertaa tarkoitus on tulla Helsinkiin messuille käymään, sillä niin paljon kiinnostavaa tarjontaa siellä on.

Tänä vuonna Muji ei ole mukana Habitaressa, mutta tiedättehän sen, että yritys avaa taas loppuvuodesta pop up -kaupan Helsingin keskustaan. Kerro heti lisää asiasta, kun tiedän enemmän!

Tässä muutama kiinnostava vinkki Habitare-messujen tarjonnasta, jonne itse aion osallistua. Ehkäpä törmätään messuilla?

  • Ke 12.9. klo 14.00 Arena-lava, Signals-trendiluento / Susanna Björklund
  • To 13.9. klo 14.00 Arena-lava, Flower Power – kukkatrendit ja kukkasuunnittelu / Hanna Piippo
  • To 13.9. klo 16.00 Arena-lava, Design Bloggers’ choices
  • Latvialainen design esittäytyy Habitaressa osastolla 6C41. Esillä on muun muassa astioita ja huonekaluja
  • Trendinäyttely Signals
  • Talentshop & Protoshop 2018 -näyttelyt, jotka esittelevä kiinnostavia uusia muotoilijoita sekä tuoteideoita
  • Habitare Pro -ammattilaistapahtuma tilasuunnittelun ja toimistojen ammattilaisille

Osallistu messulippuarvontaan!

Jos kiinnostus Habitare 2018 -messuja kohtaan heräsi, niin nyt sinulla on mainio mahdollisuus voittaa ilmainen sisäänpääsy messuille. Arvon nimittäin blogini lukijoiden kesken kaksi sisäänpääsylippua.

Habitare 2018 -messut ovat Helsingin Messukeskuksessa 12.-16.9.2018. Messulippu oikeuttaa yhteen kertakäyntiin messuilla ja sillä pääsee kaikkiin samanaikaisin tapahtumiin. Habitaren lisäksi Messukeskuksessa on myös Antiikki- ja Hifi-messut sekä HabitarePro-tapahtuma.

Osallistuminen arvontaan on helppoa! Kerrot vaan blogin kommenttiosiossa, mikä Habitare 2018 -messujen tarjonnassa sinua kiinnostaa eniten.

Osallistua voit lauantaihin 1.9.2018 klo 12.00 saakka. Arvonta suoritetaan samana iltana. Messulippuja arvotaan 2 kpl. Muista täyttää lomakkeeseen myös sähköpostiosoitteesi, se näkyy vain minulle.
Pääsyliput messuille toimitetaan voittajille sähköpostilla.

 

*Kuva Suomen Messut

Kuulokkeet ovat halpa tapa keskittyä

Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeet

Melusta on tullut yhä suurempi ongelma työpaikoilla ja harvassa avokonttorissa on ymmärretty melusaasteen yhteys työn tuottavuuden vähentymiseen. Avokonttoreiden piti alun perin parantaa yhteistyötä työntekijöiden välillä ja lisätä kommunikaatiota, kun jokainen ei istuisi yksin omassa työhuoneessaan. Valitettavasti näin ei ole käynyt, vaan melusaasteesta on tullut epidemia, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Vain joka sadas työntekijä voi keskittyä työhönsä häiriöttä

Kuulokevalmistaja Plantronics julkaisi tänä kesänä tutkimusyhtiö **Oxford Economicsilta tilaamansa tutkimuksen, jonka tulosten mukaan vain joka sadas työntekijä voi keskittyä häiriöttä työhönsä. Tutkimus on muutenkin karua luettavaa. Sen tulokset ovat myös huonontuneen merkittävästi vuodesta 2015, kun tutkimus tehtiin edellisen kerran.

Esimerkiksi 75 prosenttia tutkimukseen vastanneista työntekijöistä sanoo, että heidän täytyy lähteä välillä ulos toimistosta pystyäkseen keskittymään työn tekoon häiriöittä. 32 prosenttia vastaajista puolestaan käyttää kuulokkeita voidakseen keskittyä. Lisäksi 63 prosenttia työntekijöistä sanoo, ettei heidän käytössään ole hiljaisia tiloja keskittymistä vaativaa työtä varten.

Nämä asiat vaikuttavat suoraan työntekijöiden tuottavuuteen, mutta vain 40 prosenttia yritysten johtohenkilöistä ymmärtää yhteyden häiriöiden ja tuottavuuden välillä. Ainoastaan 6 prosenttia tutkimukseen vastanneesta yritysjohdosta kertoo tehneensä toimistoissaan melua vähentäviä toimenpiteitä. Auts, ei kuulosta hyvältä.

Työrauha takaa tuottavuuden

Itselleni avokonttorissa työskentely olisi pahin mahdollinen vaihtoehto. Kaikki turhat ärsykkeet keskeyttävät työflowni helposti hyvänäkin päivänä ja huonona päivänä keskittymiskykyni on kultakalan luokkaa. Avokonttorissa tarvitsisin kuulokkeiden lisäksi myös silmälaput.

Toisaalta olen tottunut liikkuvan työni takia avaamaan koneeni, milloin missäkin, joten työnteko sujuu kahvilassa, lentokentällä tai laivan loungessa kohtuullisen helposti. Toki keskittymistä vaativan työn teen edelleen pääasiassa toimistolla tai kotona työhuoneessani. Tiedän olevani onnekas, kun pystyn vaikuttamaan työoloihini niin paljon.

Melu ei Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan ole ainoa avokonttoreissa ongelmia aiheuttava asia. Moni reagoi myös visuaalisiin häiriötekijöihin eli näkösuojan puutteeseen ja puheyksityisyyden puutteeseen. En itsekään koe oloani mukavaksi, jos joudun hoitamaan työpuheluita muiden kuullen, vaikka ne eivät valtiosalaisuuksia sisälläkään.

Plantronicsin teettämän tutkimuksen mukaan nuoret työntekijät eli niin sanotut milleniaalit ovat kriittisempiä avokonttoreiden ongelmia kohtaan kuin vanhemmat kollegansa. Näin siitäkin huolimatta, että nuorempi sukupolvi on todennäköisesti tottuneempi avokonttoreihin ja tehnyt niissä koko työuransa. Ehkäpä nuorempi sukupolvi tarttuu yleisesti työpaikan ongelmakohtiin hanakammin, kun me vanhemmat.

Johdon ja työntekijöiden kokemukset eroavat toisistaan

Huolestuttavinta tutkimuksessa oli mielestäni se, kuinka paljon yritysten johdon ja henkilökunnan kokemukset avokonttorityöskentelystä eroavat toisistaan. Vain yksi prosenttia työntekijöistä sanoi, ettei heidän tarvitse ryhtyä mihinkään erityisiin toimenpiteisiin voidakseen työskennellä häiriöttä. Kolme vuotta sitten näin vastasi vielä 20 prosenttia haastatelluista. Yritysjohtajista puolestaan 54 prosenttia uskoi, että heidän alaisillaan on tarpeelliset välineet työpaikan melun ja häiriötekijöiden pienentämiseksi. Työntekijöistä vain 29 prosenttia oli samaa mieltä. Vuonna 2015 luku oli 41 prosenttia.

Epäsuhtaan on helppo selitys. Kuinka usein firman johtaja istuu avokonttorissa työntekijöiden kanssa? Aika harvoin. Jos jollain niin johtajalla on vielä tänä päivänä oma työhuone, jonka rauhasta on aika vaikea arvioida avokonttorin melun määrää.

Plantronicsin tutkimuksenkin mukaan yrityksen johtohenkilöistä 80 prosentilla oli oma työhuone ja vain 5 prosenttia työskenteli avokonttorissa. Työntekijöillä luvut ovat täysin päinvastoin. Heistä 80 prosenttia työskentelee avokonttorissa ja vain kuudella prosentilla oli oma työhuone.

Hyvä akustiikkasuunnittelu auttaa torjumaan melua

Työterveyslaitoksen mukaan pelkästään taustalla kuuluvat puheäänet lisäävät ihmisten kognitiivista eli ajattelutoimintoihin liittyvää kuormitusta, mikä ilmeni muun muassa virheiden lisääntymisenä. Myös keskittymisvaikeudet ja väsymys ovat avotoimistoissa korkeammalla tasolla.

Vaikka kaikkia ääniä ei voida avokonttorista poistaa, voidaan hyvällä akustiikkasuunnittelulla niiden haittoja vähentää. Seiniin ja kattoon kannattaa sijoittaa mahdollisimman paljon äänenvaimennuslevyjä ja työpisteiden välisiä sermejä kohottaa. Toimistoon voidaan myös asentaa puheenpeiteäänijärjestelmä, jonka ansiosta yhden ihmisen puheääni häiritsee vain 3-4 metrin aluetta hänen ympärillään, eikä koko toimistoa.

Ja joissain tapauksissa paras ratkaisu on antaa työntekijälle oma työhuone, varsinkin jos hänen työtehtävänsä vaativat jatkuvasti intensiivistä keskittymistä ja luottamuksellisia keskusteluja. Maailmalla uusi trendi onkin siirtää asiantuntijoita takaisin omiin työhuoneisiin avokonttoreista.

Jos muu ei auta, hanki kuulokkeet!

En ole itse aikaisemmin kuulokkeita oikeastaan tarvinnut, koska työympäristöni on taannut minulle työrauhan. Tallinnan ja Helsingin väliä laivalla reissatessani olen kuitenkin huomannut ihmisten kännykänkäyttötapojen muuttuneen niin, että ylimääräiseltä melulta suojaavat kuulokkeet eivät olekaan huonompi ajatus.

Esimerkkejä riittää. Yhtenä päivänä tein laivan ravintolapöydässä töitä, kun naapuripöydän virolaisrouva ryhtyi ajankuluksi soittelemaan puheluita. Ei siinä mitään, mutta rouva soitti kaikki puhelut kaiutin päällä. Toisella reissulla venäläisherra katseli varmaankin lempibändinsä musiikkivideoita kännykällä YouTubesta. Hänellä ei ollut käytössä kuulokkeita, joten myös naapuripöytien asiakkaat saivat kuunnella rytmikästä teknoa. Lisäksi yhä useampi ihminen tuntuu soittelevan erilaisia videopuheluita ilman kuulokkeita kahviloissa ja ravintoloissa, jolloin puhelusta lähtevä melusaaste on kaksinkertainen.

Kuulokkeet kulkevat nykyään aina mukana

Sain blogini kautta testiin Plantronics Backbeat PRO 2 -kuulokkeet, jotka luovat vastamelutoiminnon avulla käyttäjän ympärille henkilökohtaisen rauhallisuuden keitaan napin painalluksella. Ah sitä rauhaa, joka kuulokkeiden ansiosta laskeutuu ympärilleni juuri silloin kun haluan.

Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeet kulkevat nykyään aina mukanani työmatkoilla.

Perheessämme kuulokkeiden erilaisten hifiominaisuuksien erityistuntija on perinteisesti ollut muusikkomieheni, jolla on erilaisia kuulokkeita enemmän kuin jaksan laskea. Itselleni Plantronics Backbeat PRO 2 -kuulokkeet ovat ensimmäiset, joissa on vastamelutoiminto ja ero tavallisiin kuulokkeisiin on kyllä valtava

Paljon reissaavana arvostan myös kuulokkeiden langattomuutta, 24 tunnin akun kestoa, suojapussia ja taittuvia kuulokkeiden kuppeja, joiden ansiosta kuljettaminen on helppoa ja kuulokkeet mahtuvat pienempään tilaan.

Koska Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeet voivat olla samaan aikaan yhteydessä kahteen laitteeseen, niiden yhteyttä voi helposti vaihtaa esimerkiksi kannettavan tietokoneen ja kännykän välillä puhelun tullessa. Lisäksi kahden sisäänrakennetun mikrofonin ansioista puheluihin vastaaminen onnistuu kuulokkeita riisumatta. Ei siis tarvitse pelätä, että tärkeä puhelu menee ohi, kun istuu luurit päässä.

Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeiden kupeista on annettava erityismaininta, sillä niin mukavat ja pehmeät ne ovat. Korvat peittyvät hyvin ja kuulokkeet tuntuvat mukavilta pidemmänkin työskentelyrupeaman jälkeen.

Kuulokkeiden käyttöönotto onnistui vaivatta sekä puhelimen että läppärin kanssa. Ainoa asia, mikä aluksi vaati harjoittelua, oli kuulokkeiden äänentason säätäminen, joka tapahtuu kuulokkeen kupin ulkopuolella olevaa säädintä pyörittämällä. Nyt sekin sujuu ja kuulokkeet kulkevat aina mukana työmatkoilla!

Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeet ja latauspiuha kulkevat reissussa mukana omassa suojapussissa.

 

*Kuvat Plantronics
*Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeet saatu blogin kautta

**Oxford Economics haastatteli 500 johtohenkilöä ja työntekijää eri toimialoilta. Kansainvälisen tutkimuksen haastateltavat olivat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tansakasta, Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Kiinasta, Intiasta ja Australiasta. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin lähemmin yrityksiä, jotka olivat ryhtyneet toimiin avokonttorin tuottavuudelle aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi.

 

Kutrit kuntoon kätevästi!

Remington-lämpöharja

Tänään oli taas yksi niistä aamuista. Iltapäiväksi tuli yllättävä palaveri toimistolle ja aikaa lähtöön oli juuri ja juuri suihkun verran. Hiusten föönaaminen jäi haaveeksi. Ei sillä, että näiden haiventen kuivaaminen nyt mikään kovin iso manööveri olisi ollut. Onneksi työpöydän laatikossa on nykyään Remington Keratin Protect Heated Barrel Brush -lämpöharja, jolla saa hiuksiin huolitellun ilmeen nopeasti.

Ei kiitos kihartimille

Olen ollut aikaisemmin vähän huono kihartimien käyttäjä. Tämä voi johtua teini-iän traumasta, kun onnistuin kiertämään pitkät hiukseni äitini ”helppokäyttöiseen” harjakihartimeen niin tiukasti, että ne piti melkein leikata irti. Sen jälkeen olen turvautunut kiharoita kaivatessani vanhanaikaisiin papiljotteihin tai kampaajaan.

Aika harvoin kaipaankaan kiharoita hiuksiini. Nykyään arvostan enemmän kiiltävää ja sileää lopputulosta.
No tämä Remington-lämpöharja ei nyt varsinaisesti olekaan tarkoitettu kiharoiden tekoon. Paremminkin sen avulla voi luoda hiuksiin volyymia ja taipuisuutta. Itse olen käyttänyt lämpöharjaa pääasiassa hiusten viimeistelyyn. Koska lämpöharjan harjakset vapauttavat käytön yhteydessä hiuksiin hoitavaa manteliöljyä ja keratiinia, on lopputuloksena kiiltävät ja sileät hiukset.

Säädettävä lämpötila säästää hiusta

Omat ohuet ja vaalennuksen takia monesti kuivat hiukset muuttuvat lämpöharjakäsittelyn ansioista pörröisistä sileiksi. Laitteen säädettävän lämpötilan ansioista hiukset myös rasittuvat vähemmän, kun kuuminta vaihtoehtoa ei ole pakko käyttää. Lämpöharjassa on viisi eri lämpötilaa, ja maksimilämpötila on 180 astetta. Omien hiuksieni käsittelyyn riittää matalin, 140 asteen lämpötila.

Hiukset eivät myöskään vaadi välttämättä föönausta ennen lämpöharjan käyttöä, vaan niiden voi antaa ensin kuivua luonnollisesti. Tästäkin kuivat hiukset kiittävät.

Remington Keratin Protect Heated Barrel Brush -lämpöharjaa käytän useampaan tarkoitukseen, sen mukaan, miten minulla on aikaa. Jos on kiire, käyn sen avulla hiukset osio kerrallaan läpi ja silotan niiden pinnan. Jos aikaa on enemmän, saatan taivutella sillä myös hiusten latvat sekä käydä läpi hiusten tyven. Näin saan ohuisiin hiuksiini myös kaivattua tuuheutta ja volyymia.

Nopeus on lämpöharjan ehdoton valtti

Parhaimmillaan Remington-lämpöharja on ehdottomasti silloin, kun hiukset pitää saada kuntoon nopeasti. Vaikka föönaus olisi aamulla jäänyt väliin, niin lämpöharjalla kampaus siistiytyy nopeasti ja hiuksen asettuvat haluttuun muotoon. Lämpöharja silottaa hiusten pinnaan kiiltäväksi ja antaa haluttua volyymia tyveen.

Kotioloissa lämpöharjalla on helppo freesata edellispäivänä pestyt hiukset ja työpaikalla sen avulla voi viimeistellä kampauksen tai laittaa hiukset tarvittaessa juhlakuntoon vaivattomasti. Myös nopeat aamulähdöt onnistuvat Remington-lämpöharjan ansioista helposti, kun voit viimeistellä kampauksesi vaikka työpaikalla.

*Tuote saatu blogin kautta

*Kuva Remington

 

Kuka sinä olet, kun tittelit viedään pois?

Titteli

Viimeiset kymmenen vuotta käyntikortissani on lukenut päätoimittaja. En ole koskaan rakentanut uraani kovin päämäärätietoisesti, mutta muistan kuitenkin sen tunteen, kun minut ylennettiin ensin rivitoimittajasta toimituspäälliköksi ja myöhemmin päätoimittajaksi. Tuntui, että tekemääni työtä arvostettiin ja minussa nähtiin potentiaalia kehittyä.

Kun edellinen työnantajani meni vuonna 2016 konkurssiin, hävisi minulta samalla titteli ja työpaikka. Kalenteri tyhjeni kerralla. Vaikka en titteleiden perässä ole koskaan juossutkaan, niin muistan tapahtuman aiheuttaman epävarmuuden. Mitä minä nyt olen, kun työ oli viety pois?

Oletko stereotypioiden vanki?

Sama ajatus tuli mieleeni, kun luin kesäkuun Cosmopolitanista artikkelin Kuka olet, jos et ole yhtään mitään? Artikkelissa kysyttiin, että mitä kertoisit itsestäsi, jos et saisi sanoa ammattiasi? Samalla heräsi ajatus siitä, kuinka usein määrittelemme itsemme ja toisemme työn kautta. Se on asia, jolla esittelemme itsemme uusille ihmisille. Mutta onko työ ainoa asia, joka määrittää meitä?

Moniin ammatteihin liittyy myös stereotypioita, jotka voivat määrittää sinut jonkun uuden ihmisen silmissä aivan erilaiseksi kuin oletkaan. Oikeamman kuvan ihmisestä saisi, jos hän kertoisi vaikkapa luonteenpiirteistään, kiinnostuksen kohteistaan tai arvoistaan.

Itse olen törmännyt muutaman kerran stereotypiaan, että kaikki toimittajat ovat inhottavia paparazzeja, jotka vaanivat julkkiksia ja kertovat heistä valheita. Tai että työmme on pelkkää patsastelua juhlissa kuohuviinilasi kädessä. Molemmat stereotypioita, joiden mukaan en toivoisi yhdenkään ihmisen määrittävän minua, kun tapaamme ensimmäistä kertaa.

Minkälainen on ihminen kolmen käyntikortin takana?

Itse ryhdyin miettimään, minkälainen ihminen oikeasti olen kolmen käyntikorttini takana. Yhdessä lukee päätoimittaja, yhdessä bloggaaja ja yhdessä storyteller. Jos tittelit viedään pois ja ansioluettelo pyyhkäistään tyhjäksi, niin mitä jää jäljelle?

Miten esittelisin itseni uudelle ihmiselle, jos en saa kertoa ammattia tai saavutuksiani? Joku on sanonut, että hyvä neuvo on miettiä, mitä asioita toivoisi muiden ihmisten mainitsevan itsestään muistopuheessa.

No yritetäänpä. Olen sosiaalinen tyyppi, joka viihtyy hyvin ihmisten kanssa. Sen vastapainoksi tarvitsen kyllä paljon omaa aikaa ja yksinoloa. Rakastan kirjoja, kiiltäväkantisia aikakauslehtiä ja elokuvia. Olen utelias ja kiinnostunut monista asioista, ja tartun mielelläni uusiin haasteisiin. Innostun helposti kaikesta uudesta, mutta välillä muutun arjessa kireäksi suorittajaksi. En koskaan kieltäydy lasillisesta viiniä, ja nautin hyvästä ruoasta. Ystäväpiirissäni olen joukon kokoon keräävä voima.

Hienon tittelin voi saavuttaa monella tavalla

Tapasin jokin aika sitten työni puolesta opiskelijoita, jotka olivat yliopisto-opintojensa alkuvaiheessa. Heitä kiinnostivat minun opintoni ja polkuni nykyiseen työhöni. Kerroin olevani ylioppilas, joka on lukenut viestinnän perusopinnot avoimessa yliopistossa ja käynyt reilun vuoden kestäneen toimittajalinja kansanopistossa.

Hämmennys oli suuri. Opiskelijat eivät voineet ymmärtää, että sillä koulutustaustalla olin edennyt päätoimittajaksi. Enhän ollut opiskellut yliopistossa ollenkaan! Yksi tyttö purskahti helpottuneeseen nauruun ja totesi, että olipa hienoa kuulla, että elämässä voi menestyä ihan hyvin, vaikka opiskelut eivät menisikään ihan putkeen.

Ihmisestä titteli ei loppujen lopuksi kerro kovin paljon, kiinnostavampaa on yleensä tarina tittelin takana.

 

Sano hyvästit valkoisen paitapuseron tahroille!

Carbon Pro -suojasuihke

Onko mitään ärsyttävämpää, kuin meikkivoidetahra uuden, valkoisen paitapuseron kauluksessa? Tai tomaattikastike paitapuseron rinnuksilla? Pahimmassa tapauksessa tahra ei irtoan pesussa, eikä tahranpoistoaine auta. Taas yksi pusero, joka ei enää kelpaa toimistokäyttöön.

Tänä kesänä olen onnistunut tuhrimaan paljeteilla koristellun valkoisen lempipellavapaitani jo kerran tomaattikastikkeella ja kerran currymajoneesilla. Onneksi tahranpoistoaine ja pyykinpesukone olivat lähellä ja pelastivat tilanteen.

Tiesitkö, että vaatteita voi suojata kuten kenkiä?

Nahkakenkiäni olen tottunut suojaamaan jo vuosien ajan suihkeilla, jotka saavat aikaan vettä ja likaa hylkivän pinnan ja auttavat pitämään kengät puhtaina. Uusi tieto minulle oli se, että uuden teknologian suojasuihkeilla voi suojata myös vaatteita, muitakin kuin ulkoiluvaatteita.

Suoja- ja kenkien huoltotuotteista tunnetun Collonil-brändin uutuustuote  Carbon Pro –suojasuihke on saanut inspiraationsa hiilikuituteknologiasta. Se muodostaa polymeerikuitujen tyylisen verkkomaisen kalvon käsitellylle pinnalle. Niinpä suihke tarjoaa vaatteelle suojan kaikkea arkielämän aiheuttamaa likaantumista vastaan. Suihke myös säilyttää materiaalin hengittävyyden, joten se ei muodosta vaatteeseen hiostavaa kalvoa.

Carbon Pro –suojasuihke sopii kaikenlaisille nahoille, tekstiileille, kalvovaatteille, kuten Gore-Tex jne., ja muille synteettisille materiaaleille. Suihke on kuivuttuaan täysin väritön. Toki suihketta kannattaa ensin kokeilla johonkin näkymättömään kohtaan, ennen koko vaatteen, laukun tai kenkien käsittelyä.

Suihkuta ja anna kuivua

Suojasuihkeen käyttö on helppoa: suihkuta tuote vaatteeseen tai kenkiin 30 senttimetrin etäisyydeltä hyvin ilmastoidussa paikassa, kuten ulkona ja anna kuivua hyvin. Jo yksi käsittelykerta antaa tehokkaan ensisuojan tuotteelle. Kovaa kulutusta kohtaavat tuotteet, kuten kengät kannattaa käsitellä uudestaan viikoittain, vaatteet noin kerran kuukaudessa. Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi vaate tai kengät kannattaa tietenkin käsitellä ennen käyttöönottoa.

Lempipellavapaita on jatkossa turvassa tahroilta!

Suojaa erityisesti kaulukset ja kalvosimet

Carbon Pro –suojasuihkeella voi hyvin suojata uuden paitapuseron kaulukset ja kalvosimet ennen käyttöön ottoa. Vaikka niihin tulisikin tahroja, irtoavat ne suojatusta pinnassa pesussa helposti. Suihke sopii myös solmioiden tai vaikka vaaleiden jakkujen kaulusten ja hihansuiden suojaamiseen. Ja tämä unelmatuote pitää myös valkoiset tennarit puhtaana pitkään. Myös vaaleat laukut, olivat ne sitten kangasta tai nahkaa, kannattaa suojata tällä suihkeella.

Suihke sopii myös laukkujen suojaamiseen lialta ja kosteudelta.


*Tuote saatu blogin kautta

 

Kylmät kuplat ovat kesäkokouksen paras juoma!

hiilihapotuslaite
Hah, luuliko joku teistä, että nyt on tulossa jonkin sortin skumppapostaus? Ei suinkaan. Tämä on vain vaatimaton kiitos vichykoneiden eli hiilihapotuslaitteiden olemassaololle.

Kesäaikaan monessa toimistossa kylmä kuplavesi on ylellisyyttä. Kaikilla ei suinkaan ole työnantajan puolesta tyhjentymätöntä kylmäkaappia, jossa on tarjolla viittä eri sorttia makuvettä. Aika monessa firmassa jonkun pitää ne täydet vesipullot rahdata monen mutkan kautta toimistolle ja sen jälkeen palauttaa tyhjänä kauppaan.

Tiedän mistä puhun. Se joku oli minä yhdessä edellisessä työpaikassani. Kun oli firman auto alla ja kyseessä pieni pk-yritys, niin kaikki tekivät vähän kaikkea. No minä hoidin firman tukkureissut. Hain sekä toimistotarvikkeet että asiakkaiden ja henkilökunnan kahvituksessa tarvittavat tavarat ja eri tukuista tietenkin. Ja voi sitä pullorumbaa. Jotenkin vain ne asiakaspalavereihin tarkoitetut juomat hävisivät henkilöstön suihin ja pulloja sai kuljetella edestakaisin harva se viikko.

Olisipa meillä ollut silloin toimistolla hiilihapotuslaite. Jokainen olisi voinut tehdä itselleen kylmää kuplavettä aina kun halusi ja vielä maustaa sen oman makunsa mukaan!

Tyylikäs hiilihapotuslaite sopii myös toimistokäyttöön

Omassa keittiössäni on jo vuosien ajan ollut hiilihapotuslaite. Hankin sen silloin, kun hermostuin viikoittaiseen vesipullojen rahtaamiseen kaupasta kotiin ja takaisin. Miksi roudata turhaan pulloja, kun yhdellä hiilihappopatruunalla voi tehdä hyvästä hanavedestä 60 litraa kuplavettä.

Hiilihapotuslaitteiden ainoa ongelma on mielestäni ollut ruma ulkonäkö. Siihen on onneksi SodaStream tuonut kaivatun muutoksen lanseeraamalla lasipullolla varustetun SodaStream Crystal -hiilihapotuslaitteen.
Sen tyylikäs ja metallisilla yksityiskohdilla viimeistelty design istuu hyvin myös toimistokäyttöön.
Laitteella henkilökunta voi valmistaa itselleen kylmää kuplavettä halutessaan ja raikasta juotavaa on aina tarvittaessa tarjolla myös kokousvieraille.

Tyylikäs SodaStream Crystal -hiilihapotuslaite sopii hyvin kotitoimiston sisustukseen.

Lasipullo kestää pidempään ja sen voi pestä koneessa

SodaStream Crystal -laitteen tyylikkäässä lasipullossa on muitakin etuja kuin ulkonäkö verrattuna muovipulloon. Sen voi pestä tiskikoneessa ja se kestää käytössä pidempään kuin muovipullo, joka on vaihdettava säännöllisesti. Kaunis, kuvioitu pullo on myös mukava nostaa suoraan kokouspöytään, eikä kuplaveden tarjoiluun tarvitse erillistä pulloa tai karahvia.

Hiilihapotuslaite on myös edullinen vaihtoehto yrityksille, sillä yhdellä hiilihappopatruunalla voi valmistaa 60 litraa kuplavettä. Litrahinta on edullisempi kuin kaupasta ostetulla kuplavedellä, eikä kenenkään enää tarvitse raahata pulloja edestakaisin.

SodaStream Crystal -laite ei myöskään vaadi sähköä, joten sen sijoittaminen toimiston keittiöön tai vaikka kokoustilaan on helppoa.

Raikas kuplavesi on kesän paras kokousjuoma

Kuumana kesäpäivänä raikas kuplavesi maistuu kokouksen ohessa monelle paremmin kuin kuuma kahvi tai tee. Vaihtelua saa lisäämällä veteen SodaStreamin omia Natural-makuaineita, jotka eivät sisällä sokeria, keinotekosia makeutusaineita, eivätkä keinotekoisia aromeja. Ja mikä parasta, yhdellä 40 millilitran makuvesiaromipullolla valmistaa 20 litraa maustettua kuplavettä!  Myös tuoreilla yrteillä, marjoilla tai hedelmäviipaleilla saa kuplaveteen eri makuja.

SodaStreamin Natural-makutiivisteet eivät sisällä sokeria, keinotekosia makeutusaineita tai keinotekoisia aromeja. Niillä maustettu kuplavesi sopii hyvin aikuisempaan makuun, kun makeutta ei ole liikaa.


*Tuote saatu blogin kautta

 

Mistä kaikesta voi ja pitää viis veisata?

Viis veisaamisen elämän mullistava taika

Ja kyllä, lomalla kirjan lukemiseen liittyy oleellisesti lasi rosé-viiniä.

Palasin pari viikkoa sitten kesälomalta Espanjasta. Kyseessä oli ensimmäinen kunnon lomani kahteen vuoteen. Tämän takia en ollut kasannut matkalle muita odotuksia ja suunnitelmia kuin levon, auringon ja lukemisen. Läppäri ja kamera oli suosiolla jätetty kotiin. Mukaan oli pakattu vain tärkeimmät: aurinkorasva, kaftaani, uikkarit, flipflopit ja lukemista.

Yksi mukaan pakatuista kirjoista oli Sarah Knightin kirjoittama Viis veisaamisen elämänmullistava taika (ArtHouse2018). Kirja, joka kiteyttää itsensä ensimmäisellä sivulla seuraavasti: ”Eli kuinka lakkaat tuhlaamasta aikaa, jota sinulla ei ole, ihmisten kanssa, joista et pidä, asioihin, joita et halua tehdä”.

Niinpä. Kuinka paljon tulee oikeasti tehtyä, monien pakollisten arkirutiinien lisäksi, elämässä asioita, joita ei oikeasti haluaisi tehdä ja joita, kun oikein tarkasti miettii, ei myöskään olisi pakko tehdä. Ja ennen kaikkea, kuinka usein teemme asioita vain sen takia, että mietimme, mitä muut ihmiset meistä ajattelevat? Ja kuinka helvetin paljon aikaa tulee tuhrattua tähän touhuun?

Enemmän aikaa asioille, jotka tekevät minut onnelliseksi

Myös Helsingin Sanomat kirjoitti vähän aikaa sitten samasta kirjasta otsikolla: ”Välitä ainoastaan asioista, joihin voit vaikuttaa ja unohda muiden odotukset: näin toimii maailmalla supersuosioon noussut ihmisten konmaritus”. Jutussa kyseltiin kauhistuneena, voiko viis veisaaminen loukata muita ja katkoa ihmissuhteita.

No minua eivät kirjassa niinkään kiinnostaneet vinkit, miten konmarittaa hankalia ihmisiä pois elämästäni, vaan se, miten voisin raivata lisää aikaa itselleni tärkeille asioille. Eli tavallaan priorisoida asioita, vähentää ärsytyksen aiheita ja keskittyä niiden sijaan iloa tuottaviin asioihin.

Sarah Knightin kehittämän ja kirjassa esittelemän kaksivaiheisen menetelmän mukaan ensin pitää päättää, mistä asioista ei piittaa ja sen jälkeen voikin sitten viis veisata niistä. Toki menetelmään liittyy useita pienempiä yksityiskohtia ja tarkennuksia, mutta yksinkertaistetusti se on tässä.

Viis veisaamisen elämänmullistava taika -kirjan menetelmä sopii Knightin mukaan ihmisille, jotka ovat huolehtijatyyppejä, ylisuorittajia ja perfektionisteja sekä niille, jotka tekevät liikaa töitä ja joilla on liian harvoin hauskaa. Noh, muutama kohta edellä olevasta listasta osui ainakin itseeni.

Varsinkin viime aikoina on tuntunut siltä, että elän jonkinlaista listaelämää. Erilaisten listojen tekemistä rakastavalle ihmiselle listoista ahdistuminen on ollut aika traumaattinen kokemus.

Mutta totuus on se, että viime aikoina sekä työssä että vapaa-ajalla on ollut loputon määrä erilaisia to do -listoja, joihin on kertynyt loputtomasti tehtäviä asioita. Eivätkä ne koskaan tyhjene. Lisäksi niin sanottujen pakollisten asioiden vastapainoksi on aivan liian vähän aikaa itselleni tärkeille asioille, kuten lukemiselle, elokuville tai blogin kirjoittamiselle. Jotain on siis tehtävä.

Päästä irti siitä, mikä v***ttaa tai ärsyttää

Toimittajan työssä seuraan ihan työn puolesta koko ajan uutisia, ilmiöitä ja tapahtumia. Haistelen uusia asioita ja mietin, mistä voisi tulla seuraava iso trendi ja miten aiheen voisi muuttaa kiinnostavaksi artikkeliksi. Ja totta kai välillä trendeiksi nousee asioita, jotka eivät todellisuudessa kiinnosta minua yhtään.

Niistä on kuitenkin juteltava sosiaalisissa ympyröissä ja esitettävä aiheesta kiinnostunutta. Tai miksi pitäisi? Mutta miten kertoa kohteliaasti, että tämä asia ei minua kiinnosta vaikuttamalta kusipäältä?

Sarah Knight ei myöskään halua vaikuttaa kusipäältä. Niinpä hän neuvoo kirjassa vetoamaan tällaisessa tilanteessa mielipide-eroihin. Siis silloin, kun haluat viis veisata asiasta, mutta et halua loukata ketään.

Jos en siis halua jutelle Game of Thronesin viimeisimmästä jaksosta (en muuten ole nähnyt yhtäkään jaksoa) tai raakakakkujen hyvää tekevistä ominaisuuksista, voin aina todeta: ”Tiedetään, tiedetään, kaikilla meillä on mielipiteemme” ja vaihtaa puheenaihetta.

Ja joskus rehellisyys on vaan helpoin tapa päästä pois tilanteesta. Sano suoraan, ettet ole kiinnostunut pubivisasta tai taidenäyttelyn avajaisista, äläkä turhaan keksi hätävalheita tai selityksiä, joista sitten jäät kiinni Facebook-päivityksesi takia. Voihan olla, ettei ystäväsi tai työkaverisi tiedä, ettei asia kiinnosta sinua tippaakaan. Ja ihan oikeasti, joskus on oikeus kieltäytyä kutsusta, eikä sitäkään tarvitse perustella A4-mittaisella selostuksella. Riittää, että kiität kutsusta ja kerrot, ettet pääse paikalle. Tilaisuudesta riippuen voit halutessasi lähettää lahjan tai kukkatervehdyksen, jos se tekee olosi paremmaksi.

Niinpä Viis veisaamisen elämänmullistava taika -kirjan inspiroimana olen päättänyt esimerkiksi viis veisata raakakakuista (silloin kun syön kakkua, haluan sen maistuvan hyvältä), joogasta (se ei vaan ole mun juttu), yksittäispakatuista kapselikahveista (tämä on  panokseni pelastaa maailma hukkumasta kahvikapseleihin), kasvimaidoista (haluan juoda maitokahvia, joka ei näytä oksennukselta) siitä, että pitäisi olla aamuihminen (koska elämä menee ohi, jos nukkuu aamulla pitkään. Ei mene), turhista kokouksista (joissa jaaritellaan asioista, mutta ei tehdä konkreettisia päätöksi niiden muuttamiseksi) ja tylsistä juhlista (joissa pitää juoda ilmaista viinaa vain pystyäkseen olemaan paikalla).

Tämä on minun listani ja suoraan sanottuna, sinun kannatta viis veisata siitä ja keskittyä vain tekemään omaa listaasi.

Mistä sitten kannattaa välittää?

Sarah Knightin mukaan se on yksinkertaista. Jos toinen ihminen, ilmiö tai asia ei ärsytä sinua ja tuo sinulle iloa, niin siitä kannattaa välittää. Ikävä tosiasia vaan on se, että turhia huolenaiheita ottaa kantaakseen aivan liian helposti ja silloin nämä iloa tuottavat asiat hautautuvat niiden alle.

Niinpä asioihin ei kannattaisi suostua vain miellyttääkseen muita. Se on kuitenkin vaikeaa, sillä moni miettii jatkuvasti sitä, mitä muut ajattelevat. Hesarin jutussa haastatellun psykologi Satu Kasken mukaan tämä johtuu siitä, että ihminen on yhteisöllinen eläin, jolla on tarve olla pidetty ja hyväksytty. Haluamme ottaa muiden mielipiteet huomioon. Sen takia viis veisaaminen ja ein sanominen on niin vaikeaa.

Viis veisaamisen aiheuttama syyllisyyden tunne johtuukin yleensä siitä, että hermoilemme sitä, mitä muut meistä ajattelevat. Tosiasia on kuitenkin se, ettet mitenkään pysty hallitsemaan sitä, mitä toiset ihmiset ajattelevat. Omalla käytökselläsi voit ainoastaan kontrolloida heidän tunteitaan, et mielipiteitä.

Ihmisinä voimme kuitenkin kohteliaasti ilmaista, ettemme ole samaa mieltä toisten kanssa. Se on passiivista, eikä loukkaa ketään. Tykkäätkö mansikkahillosta? Hienoa, minä en. Eikä kukaan ei loukkaantunut.

En aio pyydellä anteeksi

Kohteliaan ja hyvät käytöstavat omaavan ihmisen voi olla hankala viis veisata asioista. On paljon helpompi hymistellä, sietää idiootteja ja olla sanomatta todellista mielipidettään. Varsinkin jos miettii koko ajan, mitä muut ajattelevat. Se ei kuitenkaan ole elämää, jota haluan elää.

Niinpä jatkan listaani asioista, joista päätän olla piittaamatta ja sen jälkeen viis veisaan niistä. Enkä aio pyydellä anteeksi tekemisiäni. Jos EnAioPyydelläAnteeksi-menetelmä kiinnostaa enemmän, lue kirja.

*Kirja saatu blogin kautta

 

Tulostin, joka tekee myös taidetta!

*Kaupallinen yhteistyö, Epson

Valokuvien tulostus

Seuraa tunnustus. En ole koskaan tulostanut itse omia valokuviani, vaikka kuvaamista olen harrastanut yli 20 vuotta ja tietokoneen kovalevyt pullistelevat kuvia. En ole tulostanut kuvia kotiprintterillä, enkä edes töissä, jossa sopivia laitteita olisi ollut tarjolla. Olen jotenkin aina ollut epäuskoinen varsinkin kotiprintterien tulostuksen laatuun, joten olen jättänyt homman valokuvausliikkeen ammattilaisten hoidettavaksi.

Nyt kun minulla on ollut jo useamman kuukauden ajan käytössä Epsonin EcoTank-4750 -tulostin, huomasin miettiväni, miten voisin hyödyntää laitetta myös johonkin muuhun kuin kirjanpitomateriaalien tulostukseen. Varsinkin kun kerrankin ei tarvitse huolehtia musteen riittävyydestä. Sitä kun tuli laitteen mukana kolmen vuoden tarpeisiin.

Sain Epson-yhteistyön tiimoilta testiin myös useamman paketin nimenomaan valokuvien tulostukseen tarkoitettua paperia, joten siitä se idea sitten lähti. Kaivaisin kovalevyjen uumenista vuosien saatossa ottamieni kuvien parhaimmiston ja printtaisin niistä itselleni A4-kokoiset vedokset, jotka sitten kehystäisin tauluiksi.

Tulostamalla taidetta olohuoneen seinälle

Jos olisin tyytyväinen itse tulostamieni valokuvien laatuun niin ne ehkä ne ratkaisisivat myös olohuoneemme isoon valkoiseen seinään liittyvän ongelma. Seinä on nimittäin kohta kolme vuotta odottanut jonkinlaista taulua tai taideteosta. Jospa kehystetyistä valokuvista tehty kollaasi olisikin ratkaisu?

Kun kotiprintterillä ryhtyy valokuvia tulostamaan, niin ensimmäinen vaatimus on tietenkin laadukas valokuvapaperi. Jos kuvia koittaa tulostaa tavalliselle toimistopaperille, on tuloksena himmeät värit ja matta lopputulos, sillä huokoinen paperi imee itseensä mustetta. Valokuvapaperille tulostettaessa lopputulos on samanlainen kuin tilaisit printit valokuvaliikkeestä.

Jos haluat tulostaa esimerkiksi A4-kokoisia vedoksia kuvistasi, pitää myös alkuperäisen kuvatiedoston olla tietyn kokoinen. Kuvassa pitää olla riittävästi resoluutiota, jotta tuloksena on terävä kuva eikä suhruinen, kuvan pikselit esiin tuova vedos.

Omat valokuvani on otettu digijärkkärillä ja jotkut on jopa kuvattu RAW-muodossa, jolloin syntyvät tiedostot ovat kooltaan suuria. Kuvankäsittelyohjelmassa tulostamieni kuvien resoluutio oli 240 dpi ja senttimitat jotain 30 x 50 senttiä. Näillä spekseillä ainakin tekemäni A4-kokoiset valokuvatulosteet olivat teräviä. Jos olisin halunnut tulostaa A3-kokoisia printtejä, niin kuvatiedoston olisi varmaankin pitänyt olla mieluummin vielä vähän suurempi.

 

Tarkista, miten päin paperi laitetaan tulostimeen!

Valokuvien tulostus kotiprintterilla toi esiin ongelman: miten päin paperi laitetaan tulostimeen? Tavallisen tulostuspaperin kanssa sitä ongelmaa ei ole, koska paperin molemmat puolet ovat samanlaisia. No pienen googlettelun jälkeen selvisi, että se puoli johon valokuva tulostuu eli kirkkaampi puoli laitetaan ainakin omassa EcoTank-4750 -tulostimessani alaspäin.

Tärkeää on myös muuttaa tulostimen paperiasetukset oikeanlaisiksi, niin ettei tulostin luule tulostavansa valokuvaa tavalliselle paperille. Sen jälkeen voitkin ryhtyä tulostamaan.

Epsonin Easy Photo Print -ohjelmiston avulla valokuvien tulostus on helppoa ja tulostusasetuksia pystyy säätämään yksityiskohtaisemmin. Jostain syystä en onnistunut asentamaan ohjelmistoa koneelleni, joten hoidin tulostamisen ihan kuvankäsittelyohjelman perusasetusten avulla.

Tärkeää on tietenkin katsoa, että kuva tulostuu paperille oikein päin eli vaakakuva vaakaan ja pystykuva pystyyn. Lisäksi kannatta valitan asetuksista fit to page, jolloin kuva asetellaan A4-paperin mittoihin sopivaksi, eikä mikään osio jää tulostumatta. Sen jälkeen voikin painaa print!

Huolehdi printeistä hyvin!

Kun tulostin sylkee sisästään kauniita kiiltäviä kuvia, niin niitä haluaisi mallata seinälle ja kehyksiin tietenkin heti. Mutta niin ei kannata tehdä. Valokuvan pitää antaa kuivua 10-15 minuuttia rauhassa, ettei sen pinta vahingoitu. Ja tietenkin valokuvaprintit kannattaa suojata suoralta auringonvalolta, joka haalistaa helposti värejä sekä pölyltä.

Makuasia on se, haluaako printeistään mattapintaisia vai kiiltäviä ja siihen tietenkin vaikuttaa myös valokuvien tyyli. Itse testasin kiiltävää Epson Premium Glossy Photo -valokuvapaperia ja olin todella tyytyväinen tulokseen. Kaunis kiilto, jämäkkä paperi ja hieno lopputulos. Kiiltävä pinta toimi sekä väri- että mustavalkokuvissa.

Parhaan tuloksen valokuvien kehystämisessä tarjoavat tietenkin kehystysliikkeet, mutta itse olen saavuttanut ihan hyviä tuloksia myös Ikean irtokehyksillä. Kunhan kehyksen mukana tulee passepartout eli aukkopahvi tai kehyskartonki, joka sekä kehystää kuvan että pitää sen irti lasista.

Mitä valokuvien tulostus maksaa?

Olen jotenkin aina elänyt siinä luulossa, että kotikäyttöön tarkoitettu valokuvapaperi on kauhean kallista. Käyttämäni Epson Premium Glossy Photo -paperin hinta näkyi olevan halvimmillaan 14,90 euroa, jolla sai siis 15 arkkia paperia. Yhden A4-kokoisen kuvan hinnaksi tuli siis alle euro. Myös muisteille pitää joku hinta laskea, mutta kun tulostimessa on mustetta kolmeksi vuodeksi, niin tuskin hinta kovin korkeaksi nousee. En osaa arvioida onko valokuvien tulostus valokuvaliikkeessä halvempaa, koska ei ole vuosikausiin teettänyt minkäänlaisia paperikuvia.

En jatkossakaan jaksa ryhtyä tulostamaan kotiprintterillä nippua lomakuvia kymppikuviksi, mutta hyvistä kuvista voi vaikka ottaa laadukkaan printin ystävälle muistoksi tai antaa sen kehystettynä lahjaksi. Suosittelen testaamaan!


Lue myös: Haussa luotettava työkaveri pitkäaikaiseen työsuhteeseen

Tämä postaus on toinen osa Epsonin kanssa toteutettua postaussarjaa, jossa perehdytään pienyrittäjän tulostustarpeisiin, kotitoimistoon sopiviin tulostimiin ja Epson EcoTank-4750 -tulostimen monipuolisiin toimintoihin.

 

Kokemuksia ja vinkkejä Kööpenhaminasta

Kööpenhaminan

Viime lokakuussa tuli piipahdettua pitkästä aikaa Kööpenhaminassa työmatkalla. Kiireisen syksyn jälkeen päätin yhdistää työmatkaan yhden yön ja yhden päivän mittaisen miniloman. Kööpenhamina tarjosi lokakuussa vielä kesäisiä lämpötiloja, jopa siinä määrin, että lounasta pystyi syömään terassilla. Toisaalta kaupungin kaupat olivat jo täynnä ihanaa joulufiilistelyä. Ohessa omat Kööpenhamina-vinkkini.

Babette Guldsmeden Hotel

Hotellini valikoitui tällä kertaa sen mukaan, että sieltä oli jo varattu työmatkaani kuuluva yöpyminen. Niinpä päädyin vain varaamaan samasta hotellista itselleni yhden ylimääräisen yön. Jos vastuullinen luksus kiinnostaa, niin Babette Guldsmeden Hotel on oikea valinta. Huoneessa oli tarjolla luonnoskosmetiikkaa ja kätevä vesipullo, jonka sai täyttää hanasta ja ottaa mukaan. Aamiaisella oli hotellin ylijäämäleivästä paahdettua granolaa ja vegaani-croissanteja. En tiedä, miten sellaisia leivotaan, mutta hyvältä ne maistuivat. Pisteenä iin päälle oli ihana spa-osasto ja terassi hotellin ylimmässä kerroksessa. Ne jäivät tällä kertaa testaamatta, mutta onpa hyvä syy palata samaan paikkaan uudestaan! Hotellin sijaintikin oli sopiva, tärkeät nähtävyydet olivat lähellä ja Nyhavn kävelymatkan päässä.

Nyhavn

Tämä 1600-luvulta peräisin oleva satama-alue on suosikkipaikkani Kööpenhaminassa. Aina kun käyn kaupungissa, koitan käydä siellä syömässä jonkun ravintolan terassilla tai edes kahvilla. Tunnelma ja maisemat, varsinkin värikkäät vanhat talot, ovat ihanat.

 

Magasin Du Nord -tavaratalo

Kongens Nytorv -aukion laidalla sijaitseva Magasin Du Nord on sellainen perinteinen tavaratalo, joka tarjoaa monenlaista ostettavaa. Tällä kertaa huomio kiinnittyi tavaratalon kellarikerroksessa sijaitsevan ruokaosaston makeisvalikoimiin. Lokakuussa tarjolla oli mieletön kokoelma aikuisille sopivia adventtikalentereita, joiden luukuista paljastui suklaata, lakuja tai vaahtokarkkeja. Huonekaluosastolla puolestaan oli paljon kivaa pientä sisustustavaraa, kuten Design Lettersin toimistotarvikkeita, joita en voinut vastustaa!

Herkules Pavillonen

Tässä ravintolassa kävimme lounaalla työmatkani puitteissa. Jos oikein ymmärsin, niin Herkules Pavillonen on tilausravintola, mutta paikan kahvila on avoinna kaikille ja avaa taas ovensa kesäksi 26. huhtikuuta alkaen. Toisaalta pelkästään ravintolaa ympäröivä Rosenborgin linnan puistoalue on vierailun arvoinen kohde. Se sijaitsee noin 15 minuutin kävelymatkan päässä Kööpenhaminan pääostoskadulta Strøgetilta.

Kööpenhaminan Mant

Kööpenhaminan on täynnä ihania pieniä putiikkeja ja paras tapa löytää ne, on haahuilla kaupungin katuja päämäärättömästi. Tällä tavalla löysin myös Mantin. Pienen sympaattisen myymälän valikoimiin kuului niin toimistotarvikkeita, tuoreita kukkia kuin pieniä sisustustavaroitakin. Facebook kuitenkin kertoi kaupan valitettavasti lopettaneen toimintansa maaliskuussa.

Tage Andersenin kukkakauppa

Tämä ei ole mikään tavallinen kukkakauppa, vaan aikuisten satumaailma. Kaupassa myydään kyllä myös kukkia, mutta paljon kiinnostavampaa on kulkea tämän taiteilijan luomuksen läpi huone kerrallaan ja nauttia loputtomasta määrästä yksityiskohtia. Sammalta, ruosteisia lintuhäkkejä, patinoituneita puistonpenkkejä ja ruukkuihin istutettuja punajuuria.

 

Lue täältä lisää Kööpenhaminan matkastani!