Aihearkisto: Kirjahyllyssä

Viime vuonna tapakouluttaja ja tyyliasiantuntija Mirva Saukkola päivitti tietämyksemme modernista etiketistä ja tänä vuonna hän kertoo kaiken, mitä olet aina halunnut tietää pukeutumisesta.

Jos mietit, miten arvokkaat kašmirneuleet tulee säilyttää, minkälaisia asusteita tai laukkuja kannattaa hankkia ja miten pakkaat kaiken tarpeellisen mukaan työmatkalle, vastaus löytyy Mirvan kirjasta Kaikki mitä olet aina halunnut tietää pukeutumisesta (WSOY).

Kirjan vinkeillä on helppo koota toimiva vaatekaappi, jossa on ripaus laatua, muutama vintageherkku ja edullista käyttömuotia täydennettynä hyvälaatuisilla kengillä ja värikkäillä asusteilla, sillä Mirva Saukkolan osaaminen kattaa koko garderopin alusvaatteista ulkotakkeihin ja urheiluvaatteista yöpukuihin.

Pukeutumisvinkkejä Mirva täydentää mielenkiintoisilla muotihistorian detaljeilla. Kirjan lopussa on kätevä luettelo vaatekappaleista, joihin kannattaa panostaa ja myös niistä joiden ostohinnassa on nipistämisen varaa. Tämä lista kannattaa ottaa mukaan seuraavan kerran, kun lähdet vaateostoksille!

Tallenna

Aika vahvasti sanottu, tiedän. Mutta Facebookin operatiivisen johtajan Sheryl Sandbergin kirja Naiset ja menestymisen tahto (Wsoy 2013) on oikeasti silmät avaava ja ajatuksia herättävä kirja.
Vaikka naisten ja miesten tasa-arvon eteen on vuosikymmenien aikana tehty paljon työtä ja naisen asema on länsimaisessa yhteiskunnassa parantunut huimasti, kylmä totuus on se, että miehet hallitsevat edelleen maailmaa. Vielä on olemassa turhan monta virkaa, jossa ei koskaan ole ollut naista.

Yhä edelleen naisen eteneminen uralla voi katketa yhteiskunnallisiin rakenteisiin eli ulkoisiin esteisiin. Sheryl Sandberg puhuu kuitenkin kirjassaan naisten sisäisistä esteistä eli omista toiminta- ja ajattelutavoistamme. Liian usein naiset vähättelevät taitojaan ja tyytyvät sivustakatsojiksi. He pelkäävät pyrkiä eteenpäin. Sandbergin mukaan naisten pitää oppia ”istumaan pöydän ääreen” eli osallistumaan ja olemaan mukana päätöksen teossa, eikä jäädä seisomaan seinän viereen.
Sandberg ohjeistaa liian tunnollisia naisia toimimaan sanomalla: ”Done is better than perfect” eli parempi tehty kuin täydellinen. Kaikkea ei siis tarvitse tehdä täydellisesti, usein vähempikin riittää.
Jos haluat edetä urallasi, Sandberg antaa siihen konkreettisia vinkkejä: et voi miellyttää kaikkia, etkä saa jäädä odottamaan palkintoa hyvin tehdystä työstä. Ansaittuakin ylennystä pitää pyytää ja omasta puolestaan on pakko puhua.

Kirja perustuu Sheryl Sandbergin omaan uraan ja kokemuksiin mm. Yhdysvaltain valtiovarainministeriössä ja Googlella. Omista kokemuksistaan Sheryl ammentaa myös kirjassa antamansa neuvot ja ehdottamansa uudet toimintatavat, joiden avulla naisten eteneminen työelämässä olisi tulevaisuudessa helpompaa.

”Meidän täytyy olla kiitollisia siitä, mitä meillä on, mutta tyytymättömiä vallitsevaan tilanteeseen. Tyytymättömyys kirittää meitä kohti muutosta. Meidän täytyy jatkaa taistelua.”

Lisää luettava aiheesta on nettiosoitteessa leanin.org.
Lean In -yhteisöön voit liittyä osoitteessa www.facebook.com/leaninorg

Istumme liikaa. Tämä on tullut selväksi parin viime vuoden aikana. Istuminen kaikissa muodoissaan niin töissä, autossa kuin kotona on karannut käsistä ja sen haittojen kumoamiseen ei pari kävelylenkkiä viikossa enää toimistotyöntekijälle riitä.

Istumisen ongelmaan on tarttunut myös toimistotyöntekijä, kahvakuulavalmentaja ja bloggaaja Kukka Laakso kirjassaan Nouse ylös – toimistotyöläisen kuntokirja. Varsinaisesti mitään uutta tietoa istumisen vaaroista ja vähäisen liikkumisen haitoista terveydellemme Kukka ei tarjoa, mutta hän yrittää tarttua kaiken taustalla olevaan ongelmaan. Miksi emme liiku? Me tiedämme kyllä, miten haitallista liikkumattomuus on, mutta silti valitsemme sohvan lenkin sijaan.

Kukka puhuu myös paljon voimaharjoittelun merkityksestä ja siitä minkälaista on elää arkea, kun on voimaa tehdä asioita. Voimaa ei välttämättä saa lenkkipolulta tai jumpasta, vaan se vaatii harjoittelua kahvakuulalla tai vapailla painoilla. Tässä on varsinkin monen naisen heikko kohta. Huono lihaskunto voi tehdä arjesta raskasta, ihan niin kuin lihavuus tai huono hapenottokyky.

Kukan mukaan moni toimistotyöläinen on hävittänyt kehostaan liikkuvuuden. Kun toistaa samaa kuviota ja reittejä päivästä toiseen, kroppa jäykistyy, eikä taivu enää kaikkeen. Jos käsiä ei koskaan tarvitse nostaa ylös, voi olla etteivät ne enää nousekaan ylös.
Monella on myös hukassa realistinen käsitys omasta kunnosta. Joku rääkkää itseään lenkkipolulla, vaikka pitäisi treenata lihaskuntoa ja toinen treenaa kuntosalilla liian pienillä painoilla ja ihmettelee, kun kehitystä ei tapahdu.

Kukka Laakson missiona on saada ihmiset ymmärtämään voiman merkitys sekä kehon että mielen kannalta. Tästä aiheesta Nouse ylös! on motivoiva kirja.

Huomenta! Tiesitkö, että tänään vietetään Lukurauhan päivää?
Tänään, jos koskaan tekisi mieli kääriytyä peittoon seuranaan hyvä kirja. Päivän ohjelma on kuitenkin toinen. Käsillä on viimeinen muuttopäivä eli luvassa on vanhan asunnon siivous ja vihonviimeisten tavaroiden pois kuljettaminen.

Kuluva vuosi 2015 on Kirjan vuosi. Sen kunniaksi Suomen kirjasäätiö on kutsunut tänään suomalaisia rauhoittumaan kirjan pariin. Nyt on Lukurauhan päivä.
Monelle kirjaan syventyminen on ihana ajatus, mutta usein se jää haaveeksi. Aika karkaa käsistä muutaman minuutin pätkissä tai hurahtaa sosiaalisen median syövereihin.

Lukurauhan päivän tarkoitus on rauhoittaa koko päivä kirjojen lukemiselle. Lukea voi yhdessä tai yksin, ääneen tai hiljaa, kotona tai kylässä. Kirjaa voi myös kuunnella. Lukurauhan päivää voi viettää missä ja miten haluaa, kunhan keskittyy kirjan lukemiseen.

Toivottavasti Lukurauhan päivää vietetään myös ensi vuonna. Silloin vietän sitä kaikessa rauhassa omassa, uudessa kodissani.

”Nyt pidetään ideapalaveri” on tämän päivän työelämässä yksi inhotuimmista lauseista. Kiireen ja kasvavien tehokkuusvaatimusten keskellä moni kokee, että luovuus on lukossa, eikä uusia ideoita synny vaikka kuinka yrittää. Aivotutkija Kiti Müllerinkin kritisoi työpaikkojen kiirettä, joka on myrkkyä aivoille. Müllerin mukaan luovuus ei puhkea esiin pakon edessä.

Miten luovuuttaan voi sitten kehittää tai miten pääsee vikkelästi luovaan tilaan? Luovuudesta ja luovasta ajattelusta on kirjoitettu kirja jos toinenkin.
Viime syksynä ilmestyi Voi Hyvin -lehden entisen päätoimittajan Krista Launosen kirjoittama kirja Luovuus lähtee käsistä. Se on kirja kaikille niille, jotka haluavat lisätä luovuutta arkeensa, keksiä uusia ratkaisuja ja saada uusia ideoita, mutta tuntevat ettei siihen ole aikaa. Kirjassa on lisäksi useita luovuuteen liittyviä käytännön harjoituksia ja konkreettisia luovuuden edistämisvinkkejä.

Launonen ei usko, että on olemassa huippuluovia ihmisiä. Hän uskoo, että luovuus on taito, jota kaikki voivat arkielämässään kehittää.
Avain luovuuteen on Launosen mukaan käsillä tekeminen, sillä käsiä käyttämällä voidaan ohittaa ihmisen vasemman aivopuoliskon asettamat rajat ja päästä nopeammin luovaan tilaan.
Toinen tapa lisätä luovuutta on sallia itselleen taukoja, joiden aikana voi tyhjentää päänsä pörräävistä ajatuksista ja tehdä tilaa uusille ajatuksille.

Käsillä tekeminen ja luovien taukojen pitäminen käsitetään niin sanotuksi oheistoimintamalliksi. Sen aikana ihminen miettii jotain muuta kuin varsinaista ongelmaansa ja tekee siinä ohessa jotain helppoa, kuten siivoaa. Kun alitajunta saa työskennellä rauhassa, ratkaisu pulpahtaakin mieleen yhtäkkiä.
Entisessä työssään Krista Launon järjesti kynsilakkakokouksia, joiden aikana kaikki osallistujat lakkasivat kyntensä, mutta kävivät myös palaverin asialistan läpi. Kynsien lakkaaminen rentoutti, mutta ei vienyt liikaa aivokapasiteetti varsinaiselta asialta.

Helpoin oheistoimintamalli, jota melkein kaikki voivat kokeilla omassa arjessaan, on bussimeditaatio. Kun kotimatkalla bussissa nauttii maisemista ja miettii, mitä kivaa tekisi viikonloppuna, ratkeavat työhön liittyvät pulmat kuin itsestään. Ja tietenkin tämä meditaatio toimii niin ratikassa kuin metrossakin. Pääkaupunkiseudulla asuville Launosella on erityinen vinkki: hyppää kakkosen tai kolmosen ratikan kyytiin, anna ajatusten virrata ja ajele rauhassa Helsinkiä ympäri.

Myös nukkumisella on yllättävän suuri merkitys ideoinnille ja innovoinnille, sillä yön aikana alitajunta käsittelee päivän mittaan saatuja ärsykkeitä ja ratkoo ongelmia. Nukkuessa ihmisen looginen mieli, pelot ja estot lepäävät eivätkä rajoita luovaa ajattelua. Niinpä illalla viimeisenä ajateltu ongelma voikin olla ratkennut, kun aamulla heräät.

Olin tänään kuuntelemassa tunnetun norjalaisen mentaalivalmentajan Erik Bertrand Larssenin esitystä. Tämä sama mies on mm. norjalaisen hiihtäjän Martin Johnsrud Sundbyn (toivottavasti nimi meni oikein, nämä hiihtojutut eivät ole vahvuuteni) ja yhden maailman parhaan naisgolffarin Suzann Pettersenin menestyksen takana. Meille tavallisille pulliaisille Bertrand Larssen on kirjoittanut kirjan Paras, jossa hän neuvoo, miten saat itsestäsi kaiken irti ja saavutat parempia tuloksia kuin uskoitkaan.

Tämä aika tuntuu olevan täynnä oppaita, jotka kertovat meille 5, 10 tai 15 vinkkiä parempaa elämään. Bertrand Larssenilla on toisenlainen viesti. Hänen mukaansa me kaikki tiedämme, mitä meidän pitää tehdä saavuttaaksemme paremman elämän, menestyäksemme työelämässä tai jaksaaksemme paremmin arjessa. Mutta emme kuitenkaan tee niitä asioita, sillä olemme mukavuudenhaluisia.
Bertrand Larssenin mukaan henkinen valmennus auttaa juuri tässä: kun päivittäisiä tapoja korjataan hiukan, suoritukset paranevat vähitellen ja voimme saavuttaa tavoitteemme.

Bertrand Larssen on tutkinut voittajia ja menestyjiä ja tullut siihen tulokseen, etteivät he eroa meistä muista ihmisistä kovinkaan paljon. Ainoa ero on se, että he osaavat kiinnittää huomiota pieniin yksityiskohtiin. Sen ansiosta he tekevät päivittäin enemmän oikeita ja parempia valintoja kuin me muut. Pienet arjen valinnat erottavat itsensä ylittäjät kohtalaisesti onnistuvista.
Myös ponnistelulla ja vastoinkäymisillä on merkitystä. Bertrand Larssenin mukaan kaikki voivat menestyä hyvinä aikoina ja suotuisissa olosuhteissa. Parhaat erottaa muista kyky ponnistella vaikeuksien keskellä, sillä vastoinkäymisiä kokee elämässään jokainen. Se joka kestää ne parhaiten, kehittyy entistä paremmaksi.

Itsensä kehittäminen vaatii Bertrand Larssenin mukaan ennen kaikkea ajatustapojen muutosta. Hän kannustaa meitä hallitsemaan ajatuksiamme ja sitä kautta myös tunteita. Koska tunteet määräävät, mitä ihminen tekee ja mitä ei, voi tunteita ohjaamalla ohjata myös omia tekemisiään. Ajatustapojen muutosta Bertrand Larssen kutsuu sisäiseksi dialogiksi, joka jakautuu kolmeen osaan:

1) En käytä sitä sanaa
Sanavalinnat vaikuttavat osaltaan tunteisiin ja tunteet taas vaikuttavat omaan käyttäytymiseen ja valintoihin. Jos esimerkiksi sanot työpäivän jälkeen olevasi väsynyt, päädyt todennäköisesti sohvalle makaamaan entistä väsyneempänä. Jos joku kysyy sinulta, mitä kuuluu ja vastaat tavallisen ”hyvää” sijaan ”oikein hyvää”, huomaat, että alat hymyillä ja kertoa niistä kaikista asioista, jotka elämässäsi ovat hyvin. Näin ajatukset vaikuttavat tunteisiisi ja sitä kautta käyttäytymiseesi.

2) Oikeat kysymykset
Jotta pystyt ohjaamaan tunteitasi ja käytöstäsi, sinun täytyy myös seurata, mitä itsellesi sanot ja mitä itseltäsi kysyt. Jos kysyt itseltäsi, miksi minä en onnistu? Aivosi alkavat heti tukea vastausta. Jos taas kysyt itseltäsi, kuten monet menestyneet ihmiset kysyvät, mitä tarvitaan, että saan tämän asian tehtyä erityisen hyvin? Aivosi alkavat tukea tätä vastausta ja kasvattavat samalla itsetuntoasi.

3) Voimalauseet
Voimalauseen tarkoitus on tuoda esiin jotain olennaista omasta persoonasta, se kuvaa millaisilla sanoilla luonnehdimme itseämme. Yllättävää kyllä, moni luonnehtii niillä kielteisiä puoliaan, kuten olen aina myöhässä tai teen aina kaiken viime tingassa. Tällä tavalla annat itsellesi luvan olla laiska tai tehdä kaiken viime tingassa. On parempi keksiä uusia voimalauseita, kuten valmistaudun aina hyvin tai olen tarmokas. Bertrand Larssenin mukaan uusiin voimalauseisiin ei tarvitse uskoa, niitä pitää vain ryhtyä käyttämään.