*Kaupallinen yhteistyö Messe Frankfurt, sisältää arvonnan!
Parikymmentä vuotta sitten äidilläni oli lapsuudenkotini yhteydessä sisustusliike, jota hän pyöritti oman työn ohessa. Myynnissä oli muun muassa ovikransseja, itse valettuja kynttilöitä, itse tehtyjä kortteja, silkkikukka-asetelmia ja monenmoisia sisustustuotteita. Niitä teki aktiivinen naisporukka, kaikki oman työnsä ohessa. Itsekin olin mukana toiminnassa ja pääsin tekemään monenlaisia asioita käsilläni.
Muistan aina sen tunteen, kun innostuit jostain tekemästäsi asiasta ja ajantaju hävisi täysin. Illalla aloitettu työ jatkui joskus aamuyön tunneille, kun todellinen flow-tila osui kohdalle.
Sisutusliike loppui aikanaan. Mitään dramaattista ei tapahtunut, mutta muut työt veivät mennessään ja into tekemiseen jotenkin lopahti. Siihen loppui myös käsillä tekeminen. Sen jälkeen en ole itse valanut kynttilöitä, marmoroinut paperia tai askarrellut kortteja. Oikeastaan en ole tehnyt mitään konkreettista käsilläni. Tuntui siltä, että sitä kaikkea oli tehnyt loppuelämänsä tarpeiksi.
Jatka lukemaan
Seuraa blogia