On sunnuntai-ilta ja istun työhuoneessa uuden Bullet Journalini kanssa. Selaa sen sivuja, katson mitä sain aikaiseksi viime viikolla ja mitä on edessä ensi viikolla. Siirrän vielä tekemättömät asiat eteenpäin ja ruksin jo hoidetut pois päiväjärjestyksestä. Lisään ehkä jonkun uuden listan tai luen läpi haaveitani. Sunnuntai-iltoja vaivannut ahdistu on enää muisto vaan. Odotan uutta viikkoa innolla ja tiedän, mihin töihin tartun heti huomenna.
Kipuilin koko viime syksyn uuden työn aiheuttaman arkirytmin muutoksen kanssa. Kännykän sähköinen kalenteri ei enää riittänyt pitämään järjestyksessä tapaamisia ja tekemistä odottavia asioita, joten siirryin vuosien jälkeen takaisin paperikalenteriin.
Se auttoi hetkellisesti, mutta seuraavaksi hukuin eri aiheisten to do -listojen suohon. Oli listoja kirjoitettavista jutuista, juttuideoista, blogin aiheista, oman yrityksen juoksevista asioista ja paljon muusta. Aina jäi joku lista lukematta tai tärkeä post it -lappu hukkui ja elämän hallinta oli taas hukassa.
Mikä ihmeen Bullet Journal?
Törmäsin Bullet Journaliin ensimmäisen kerran viime syksynä ja selailin aiheeseen liittyviä juttuja ja vinkkejä somessa. Tämä muistikirjan, kalenterin ja muistilistan yhdistelmä kuulosti kiinnostavalta, mutta en ehtinyt perehtyä aiheeseen kunnolla.
Monien Bullet Journalien ääretön koristeellisuus ja visuaalisuus oli myös alkuun hämmentävää. En ole hyvä piirtämään, eikä minulla ole aikaan muistikirjan loputtomaan koristelemiseen, joten ajattelin, ettei Bullet Journal sittenkään ole minun juttuni.
No tammikuussa Paperworld-messuilla näin Leuchtturm1917 -yrityksen osastolla valmiin Bullet Journal -muistikirjaan, johon oli tehty monet perusjutut, kuten sivunumerointi ja sisällysluettelo valmiiksi. Kun sain vielä messuilta näytekappaleen matkaani, päätin kotona tutustua aiheeseen tarkemmin ja testata konseptia.
Ystävän vinkistä löysin myös Instagramista minimalistbujo-sivun ja tajusin, ettei Bullet Journalia ole pakko täyttää kukilla ja piirroksilla, jos ei halua.
Kotona käytin aiheeseen perehtymiseen yhden lauantaiaamupäivän. Luin Hesarin Nyt-liitteen kirjoittaman testijutun, kahlasin läpi virallisen bulletjournal.com -sivuston, katselin Instagramista minimalistisia malleja ja tutkin koko Bullet Journalin keksineen Rydel Carrollin Instagram-tilin vinkkejä saadakseni. Toimittajatuttu oli myös lähettänyt käyttööni askartelu- ja käsityölehti Ihanan, jossa oli juttu Bullet Journalista.
Minun Bullet Journalini
Seuraavaksi ryhdyin suunnittelemaan omaa Bullet Journaliani. Listasin sinne muistettavia asioita eri otsikoilla, tein kalenterin ja vuosisuunnitelman sekä viikkotasoisen kalenterin pariksi seuraavaksi viikoksi. Parasta koko konseptissa on se, että voit tehdä siitä juuri omanlaisesi ja lisätä sinne haluamiasi asioita, kuten luonnoksia, muistiinpanoja, erilasia listoja tai päiväkirjamerkintöjä.
Tällaiselle muistilistojen rakastajalle Bullet Journal on siitä mainio kapistus, että kaikki listat ovat samassa paikassa, ne kulkevat aina mukana, listoja voi täydentää tai niiltä pyyhkiä pois asioita, milloin haluaa ja sisällysluettelon ansioista myös löydät haluamasi listan aina tarvittaessa!
Tajusin Bullet Journalia tehdessäni, etten ole koskaan listannut ylös omia unelmiani tai haaveitani. No nyt on sellinenkin lista olemassa. Ei siinä vielä kovin montaa riviä ole, mutta eiköhän sivu ajan kanssa täyty.
Tällä hetkellä omassa Bullet Journalissani on vasta kalenterin vuosinäkymä (future log), kalenterin kuukausinäkymä, kyseisen kuukauden hoidettavat asiat ja kalenterin viikkonäkymä tapaamisineen ja hoidettavine asioineen. Lisäksi on viikkotasoiset listat blogiin liittyvistä asioista ja omasta hyvinvoinnista (juonko tarpeeksi vettä ja liikunko tarpeeksi). Sitten on erilaisia listoja juttuideoista, työn alla olevista jutuista, blogin postauksista ja omista unelmista.
Ajanhallinta on taas hanskassa
Olen käyttänyt Bullet Journalia vasta kolmisen viikkoa, mutta huomaan jo nyt, että asiat pysyvät paljon paremmin hallinnassani. Kuukaudesta on vielä pari viikkoa jäljellä ja olen jo käytännössä tyhjentänyt tekemättömien ja hoitamattomien asioiden listani. Osa listalla olevista asioista on odottanut hoitamista puoli vuotta, osa useamman kuukauden.
Lisäksi pystyn keskittymään työhön paremmin, koska tiedä, että voin milloin vain avata Bullet Journalini ja siellä odottavat siisteinä listoina asiat, joihin on seuraavaksi tartuttava.
Ja vaikka piirtäminen ja koristelu eivät vieläkään innosta, niin ehkäpä innostun bujoni muokkaamisesta tarrojen avulla. Sain nimittäin paperikauppa Putingista Bullet Journalin muokkaamiseen tarkoitettuja tarroja testiin. Niistä lisää myöhemmin.
Bullet Journalin toimivuutta lisää mielestäni erittäin paljon Leuchtturm1917 -muistikirjassa valmiiksi olevat kolme kirjanmerkkinauhaa. Minulla yksi niistä merkkaa Bullet Journalin sisällysluetteloa, jonka avulla löydän helposti etsimäni sivun, toinen merkkaa meneillään olevaa kuukautta ja kolmas meneillään olevaa viikkoa. Näin välttyy turhalta selailulta.
Toinen asia joka helpottaa Bullet Journalin käyttöä ainakin tällaiselle huonon käsialan omaavalle ihmiselle on laadukas, ohutkärkinen kynä, jolla on helppo kirjoittaa pieneenkin tilaa. Lisäksi tarvitaan viivoitin, että saa jaettua pilkutetut sivut haluamiinsa osioihin ja piirrettyä taulukoita ja muuta tarvittavaa. Kaikki muu onkin sitten ekstraa.
Kerron lisää fiiliksiäni Bullet Journalin käytöstä, kunhan aikaa kuluu hiukan enemmän ja käyttökokemuksia kertyy lisää. Teen myös Bullet Journalin aloittamisesta oman postauksen, jos joku teistä blogin lukijoista haluaa ryhtyä bujoilemaan.
Kiitos jo etukäteen, Thea, tee ihmeessä oma postaus Bullet Journalin aloittamisesta! En muista missä yhteydessä itse törmäsin bujoon (se oli ihan vain joitakin viikkoja sitten), mutta silloin en malttanut asiaan kunnolla syventyä ja olisi hienoa saada asiasta lisävalaistusta. Voiko bujoilun siis aloittaa milloin tahansa kesken kalenterivuoden? Tämähän on ihan mullistava ajatus ainakin itselleni 🙂
Moikka Anna! Bujoiluun liittyy tosiaan useampikin mullistava ajatus. Sen voi siis aloittaa milloin vain, vaikka kesken kalenterivuoden (itse aloitin maaliskuun alussa) ja ideana on myös se, ettei koko vuotta tai edes kuukautta suunnitellan liian aikaisin valmiiksi eli eletään enemmän hetkessä. Mutta kuten sanoin, työn alla on oma postaus bujoilun aloittamisesta, joka on tosi helppoa. Tarvitaan vain tyhjä muistikirja ja kynä 🙂