Kuka maksaa kotona työskentelyn kustannukset?

kotona työskentely

Etätyön yleistyessä yhä useampi meistä tekee töitä kotoa käsin. Mutta kuka huolehtii työntekijän ergonomiasta ja työpisteen toimivuudesta kotioloissa? Ja ennen kaikkea kuka maksaa kotona työskentelyn kustannukset?

Joustaviin toimitiloihin erikoistuneen Reguksen tekemän kansainvälisen tutkimuksen mukaan yhä useampi työntekijä tekee etätöitä, mutta vain noin puolilla tutkimukseen vastaajista on kotonaan toimiva ja hyvin varusteltu työtila. Usein työntekijät joutuvat myös itse maksamaan kotityöpisteestä aiheutuvat kustannukset.

Kyselyn mukaan maailmanlaajuisesti 61 prosentilla vastaajista on kotonaan työpiste, mutta vain noin puolen (51 %) mukaan työtila soveltuu ammattimaiseen työskentelyyn. Sen takia moni saattaa myös työskennellä kotonaan epäergonomisessa asennossa. Siten kotona työskentely ei välttämättä ole optimaalisin tapa lisätä työtehokkuutta ja keskittymistä, vaikka etätyöskentelyä näin usein perustellaankin.

Vain noin kolmannes (34 %) niistä vastaajista, joilla on kotonaan ammattimainen työtila, kertoi työnantajansa osallistuneen kotityöpisteen kustannuksiin. Vastaajat arvioivat, että kotityöpisteen saaminen ammattimaiseen kuntoon maksaisi noin yhden kuukauden palkan. Kotityöpisteen ylläpito (kuten huoneen käyttö, valaistus, lämmitys, toimistotarvikkeet jne.) kustantaa arvioiden mukaan noin 3 000 euroa vuodessa. Ei siis ole yllättävää, että lähes puolet vastaajista uskoo (49 %) yritysten säästävän rahaa siirtämällä kotityöpisteen kustannuksia työntekijälle.

Etätyön ohella teknisten etätyössä tarvittavien työkalujen käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Tutkimuksen mukaan jopa 86 prosenttia työntekijöistä on käyttänyt viimeisen kuukauden aikana vähintään yhtä etätyötä mahdollistavaa työkalua, kuten WhatsAppia. Vastaajat korostivat myös kustannustehokkaiden pilvipalvelujen tärkeyttä etätyössä. Dropbox on vastaajien kesken suosituin tiedostojenjakopalvelu.

Suomessa etätyön lisääntyminen näkyy siinä, että osa yrityksistä siirtyy pienempiin toimitiloihin esimerkiksi vuokrasopimuksen päättyessä, eikä työntekijöillä enää ole aina omia työpisteitä. Samalla yritykset tukevat työntekijöiden liikkuvuutta ja etätyötä, joka voi tapahtua niin kotona, vuokratuissa toimitiloissa kuin lentokentällä tai kahvilassakin.

Reguksen tutkimukseen otti osaa yli 44 000 yrityksen työntekijää yli 100 maasta, Suomi mukaan lukien. Suomesta tutkimukseen osallistui 358 vastaajaa.

 

*Kuva: EFG

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

94 − = 86

Post Navigation