*Kirja saatu blogin kautta
”Nyt pidetään ideapalaveri” on tämän päivän työelämässä yksi inhotuimmista lauseista. Kiireen ja kasvavien tehokkuusvaatimusten keskellä moni kokee, että luovuus on lukossa, eikä uusia ideoita synny vaikka kuinka yrittää. Aivotutkija Kiti Müllerinkin kritisoi työpaikkojen kiirettä, joka on myrkkyä aivoille. Müllerin mukaan luovuus ei puhkea esiin pakon edessä.
Miten luovuuttaan voi sitten kehittää tai miten pääsee vikkelästi luovaan tilaan? Luovuudesta ja luovasta ajattelusta on kirjoitettu kirja jos toinenkin.
Viime syksynä ilmestyi Voi Hyvin -lehden entisen päätoimittajan Krista Launosen kirjoittama kirja Luovuus lähtee käsistä. Se on kirja kaikille niille, jotka haluavat lisätä luovuutta arkeensa, keksiä uusia ratkaisuja ja saada uusia ideoita, mutta tuntevat ettei siihen ole aikaa. Kirjassa on lisäksi useita luovuuteen liittyviä käytännön harjoituksia ja konkreettisia luovuuden edistämisvinkkejä.
Launonen ei usko, että on olemassa huippuluovia ihmisiä. Hän uskoo, että luovuus on taito, jota kaikki voivat arkielämässään kehittää.
Avain luovuuteen on Launosen mukaan käsillä tekeminen, sillä käsiä käyttämällä voidaan ohittaa ihmisen vasemman aivopuoliskon asettamat rajat ja päästä nopeammin luovaan tilaan.
Toinen tapa lisätä luovuutta on sallia itselleen taukoja, joiden aikana voi tyhjentää päänsä pörräävistä ajatuksista ja tehdä tilaa uusille ajatuksille.
Käsillä tekeminen ja luovien taukojen pitäminen käsitetään niin sanotuksi oheistoimintamalliksi. Sen aikana ihminen miettii jotain muuta kuin varsinaista ongelmaansa ja tekee siinä ohessa jotain helppoa, kuten siivoaa. Kun alitajunta saa työskennellä rauhassa, ratkaisu pulpahtaakin mieleen yhtäkkiä.
Entisessä työssään Krista Launon järjesti kynsilakkakokouksia, joiden aikana kaikki osallistujat lakkasivat kyntensä, mutta kävivät myös palaverin asialistan läpi. Kynsien lakkaaminen rentoutti, mutta ei vienyt liikaa aivokapasiteetti varsinaiselta asialta.
Helpoin oheistoimintamalli, jota melkein kaikki voivat kokeilla omassa arjessaan, on bussimeditaatio. Kun kotimatkalla bussissa nauttii maisemista ja miettii, mitä kivaa tekisi viikonloppuna, ratkeavat työhön liittyvät pulmat kuin itsestään.
Ja tietenkin tämä meditaatio toimii niin ratikassa kuin metrossakin. Pääkaupunkiseudulla asuville Launosella on erityinen vinkki: hyppää kakkosen tai kolmosen ratikan kyytiin, anna ajatusten virrata ja ajele rauhassa Helsinkiä ympäri.
Myös nukkumisella on yllättävän suuri merkitys ideoinnille ja innovoinnille, sillä yön aikana alitajunta käsittelee päivän mittaan saatuja ärsykkeitä ja ratkoo ongelmia. Nukkuessa ihmisen looginen mieli, pelot ja estot lepäävät eivätkä rajoita luovaa ajattelua. Niinpä illalla viimeisenä ajateltu ongelma voikin olla ratkennut, kun aamulla heräät.
Seuraa blogia