Kirjoitatko käsin vai kännykällä?

Itse kirjoitan käsin melkein päivittäin tai ainakin niinä päivinä, kun olen päivätyöni puolesta juttukeikalla. Kirjoitan haastattelumuistiinpanot lähes aina käsin, nauhuria käytän ainoastaan, jos aihepiiri on kovin tekninen tai teen haastattelun englannin tai ruotsin kielellä. Muistiinpanoistani harva saa selvää, ne ovat oma keksimääni pikakirjoitusta. Ei kovin kaunista, mutta täyttää tarpeensa.

Lisäksi kuljetan mukanani muistikirjaa, johon kerään ideoita ja ajatuksia vaikkapa blogipostausten aiheista. Niitä kirjoitan kyllä ylös myös puhelimeeni.
Lomamatkoilta tulee vielä lähetettyä kortti ainakin pienelle kummipojalleni, mutta terveiset ovat yleensä lyhyen ytimekkään. Kirjeiden kirjoittaminen on jäänyt tyysti ja some on tähän ainakin omalta osaltani syypää.

Samsungin vasta julkaiseman tutkimuksen mukaan digitaalinen viestintä valtaa alaa perinteisiltä kommunikoinnin tavoilta. Tutkimuksen mukaan 34 prosenttia suomalaisista ei koskaan lähetä ystävilleen tai perheenjäsenilleen käsin kirjoitettua kirjettä tai korttia.
Samasta asiasta kertoo lähetettyjen joulukorttien määrän lasku. Vuonna 1995 suomalaiset lähettivät 50 miljoonaa joulukorttia, mutta vuonna 2013 niitä lähetettiin enää 37 miljoonaa. Myös suomalainen koululaitos on trendin harjalla. Opetushallitus julkisti viime vuoden lopulla tiedon, että kouluissa luovutaan kaunokirjoituksen opettamisesta vuonna 2016.

Miten käsin kirjoittamisen väheneminen sitten vaikuttaa ihmisiin?
Käsin kirjoittamiseen ja käsialaan perehtyneen kasvatustieteen professorin Leena Krokforsin mukaan käsin kirjoittaminen antaa ihmiselle aikaa ajatella. Käsittäminen ja ymmärtäminen ovat kokonaisvaltaisia prosesseja, ja ihminen tarvitsee aikaa sisäistääkseen asioita.
Käsin kirjoittaminen vaikuttaa myös aivotoimintaan. Se on samankaltaista tekemistä kuin liikkuminen, vaikkapa tanssi. Käsin kirjoittaminen ja ylipäätään käsillä tekeminen vaikuttavat myös positiivisesti luovuuteen.

Käsin kirjoittamisesta seuraa ihmiselle monenlaista hyvää. Se on osa laajempaa motorista kokonaisuutta, ja kehittää etenkin psykomotorisia taitoja. Se stimuloi aivoja monipuolisesti. Parhaimmillaan se tuottaa tekstin lisäksi mielihyvää ja nautintoa.
Lisäksi käsin kirjoittaminen edistää kokonaisvaltaista kehon ja mielen koordinaatiota. Se auttaa painamaan mieleen ja muistamaan asioita, se luo yhteyksiä eri aivoalueiden välillä ja edistää näin aivojen plastisia, muovautuvuuteen liittyviä ominaisuuksia.

Leena Krokfors antoi minulle tietämättään monta hyvää syytä ostaa lisää kauniita muistikirjoja…

*Kuva: Samsung