*Kaupallinen yhteistyö Putinki Oy
Mitä hyvä kalenteri sisältää? Pitääkö kalenterissa olla jokaiselle päivälle oma sivu, vai mahtuuko viikkosi yhdelle aukeamalle? Hahmotatko ajankäyttöäsi työviikkoina, joihin viikonloppu ei sisälly vai aikataulutatko myös vapaapäiväsi? Entä seuraavatko päiväsi ja tuntisi toisiaan pystysuorassa vai vaakasuorassa? Kulkeeko kalenteri puhelimessa mukanasi kaikkialle vai onko sen paikka työpöydällä tai käsilaukun sivutaskussa? Onko kalenterisi koko A4 tai A5 vai onko se kenties taskukokoinen?
Kalentereita on kiistatta nykyään yhtä monta erilaista kuin on käyttäjääkin. Sen takia kauppojen kalenterivalikoiman edessä voi iskeä valinnan vaikeus. Tarjolla on seinäkalentereita, viikkokalentereita, pöytäpäivyreitä, viikkopäivyreitä ja 18 kuukauden tai 12 kuukauden kalentereita, jotka alkavat tammikuusta tai elokuusta. Uusinta uutta ovat muistikirjamaiset tyhjät kalenterit, joissa ei ole valmiiksi päivämääriä eikä vuosilukuja, vaan käyttäjä täyttää ne itse.
Trendi kalentereissa on tätä nykyään se, että jokaisen pitää pystyä muokkaamaan ja suunnittelemaan siitä juuri omannäköisensä. Äärimmilleen vietynä kyse on Bullet Journalista eli tyhjästä muistikirjasta, josta henkilö rakentaa juuri sellaisen kalenterin kuin itse haluaa. Haluamme, että elämämme ja tavaramme ovat itsemme näköisiä.
Paperikalenteri pitää pintansa
Eikä paperikalenteri ole vuosien saatossa mihinkään kadonnut, vaikka moni niin ennustikin. Suomessakin myydään edelleen vuosittain yli 10 miljoonaa paperikalenteria! Hurja määrä johtuu varmaankin siitä, että monella meistä on useita kalentereita: kaunis sisustuksellinen seinäkalenteri keittiössä, mukana kulkeva paperikalenteri ja työpaikan seinällä tai pöydällä jonkin sortin projektikalenteri.
Digitaalisessa maailmassa moni ihminen on myös palannut takaisin paperikalenterin käyttäjäksi. Omaa ajankäyttöä ja menojaan on helpompi hahmottaa viikko- tai kuukausitasolla paperikalenterista kuin kännykän tai tietokoneen ruudulta. Paperikalenterin käyttö on myös paluuta perinteisiin, aivan kuten kirjepaperisettien ja osoitekirjojen käyttö.
Itsekin palasin vuosien jälkeen paperikalenterin käyttäjäksi tänä keväänä. Uusi kalenteri on vähän erilainen, sillä vaihdoin perinteisen paperikalenterin Bullet Journaliin eli muistikirjan ja kalenterin yhdistelmään, jonka rakensin mieleisekseni. Uusi tapa organisoida asioita ja suunnitella ajankäyttöä on saanut arkeni järjestykseen ja mieleni kaaoksen rauhoittumaan. Käsinkirjoitetut asiat myös jäävät mieleen paremmin, kuin digitaaliset muistiinpanot.
Kalenteri auttaa ajanhallinnassa
Kalenteri helpottaa asioiden organisointia ja ajanhallintaa. Aikataulutetut asiat tulevat hoidetuksi ajallaan ja muistilistoihin kirjatut asiat eivät unohdu. Ennen kaikkea ylös kirjoitetut asiat eivät kuormita muistia koko ajan, vaan pystyt keskittymään työn alla olevaan tehtävään rauhassa. Totuus on kuitenkin se, että ihmisen kyky käsitellä tietoa on rajallinen, eikä multitasking ole tehokasta.
Mutta voiko elämäänsä aikatauluttaa liikaa? Onko hyvä, jos vapaapäivätkin on aikataulutettu täyteen tekemistä kellon tarkkuudella. Vai olisiko parempi, että viikossa olisi edes yksi täysin tyhjä päivä, jolloin saa tehdä mitä mieleen juolahtaa?
Itse olen huomannut kaipaavani vapaapäiviltäni nykyään yhä enemmän vapaata huolettomuutta. Sitä ettei ole pakko tehdä tiettyjä asioita vaan voi itse päättää fiiliksen mukaan, mitä tekee. Koko ajan yhä enemmän koitan välttää suorittamista, jonka huomaan helposti siirtyvän arjesta vapaa-aikaan. Sen sijaan koitan kuulostella, miltä minusta tuntuu ja mitä haluaisin tehdä, mikä asia antaisi suurimman ilon. Vapaapäiviään ei kannata uhrata arkiseen aherrukseen vaan ne kannattaa pyhittää asioille, jotka nimenomaan auttavat jaksamaan arkista aherrusta muina päivinä.
Varaa kalenterista aikaa itsellesi
Itse jaksan paremmin, kun viikossa on edes yksi päivä, jolloin ei ole mitään sovittua tapaamista, tekemistä tai menoa. Sellaisen päivän ei tarvitse välttämättä osua edes viikonloppuun vaan se voi hyvin olla yksi työpäivistä. Kunhan on päivä, jolloin minä olen ajankäyttöni herra ja päätän aikatauluistani itse.
Tämän takia yritänkin rytmittää työtapaamiset ja palaverit yhteen tai kahteen päivään viikossa. Niiden vastapainoksi pidän sitten rauhallisia kirjoituspäiviä kotitoimistolla. Myös vapaapäivät pidän tyhjinä, enkä kasaa sinne mitään pakollisia tehtäviä. Tämä on minun tapani varata kalenterista aikaa itselleni. Kun sitä on riittävästi, jaksan työni sosiaalisen puolen paremmin.
Kalenteri on kaunis arjen sulostuttaja
Kalenteri on arkinen esine, mutta sitä suuremmalla syyllä sen pitää mielestäni olla kaunis. Selaan kalenteriani monta kertaa päivässä ja joka kerta tunnen tyytyväisyyttä sen väristä, muodosta ja minulle räätälöidystä sisällöstä.
Sama juttu seinäkalenterin kanssa. Se pitää olla kaunis ja kuva- ja värimaailman pitää sopia sisustukseen. Mainoskalenteri ei tässä talossa seinälle päädy.
Putinki Oy:n toimitusjohtajan Anu Hartosen mukaan seinäkalenteri on nykyään sisustuselementti, joka valitaan tarkkaan.
− Ihmiset ovat tarkkoja siitä, mitä seinälleen ripustavat. Kalenterissa pitää olla joku juttu, joka saa ostajan innostumaan. Suosittuja aiheita ovat erityisesti tämän päivän kotimaisten kuvittajien työt ja suureen suosioon noussut, myös elokuvana ja musikaalina nähty Tom of Finland. Muumi on kestosuosikki.
Suomessa marraskuu on suosituin kalenterinostokuukausi, mutta kalentereita myydään silti pitkälle tammi-helmikuuhun saakka. Ja toki paperikaupoissa kalentereita on saatavilla ympäri vuoden, sillä uusi kalenteri on joskus saatava kesken vuoden.
− Kalentereita pitää olla saatavilla ympäri vuoden. Jos ihminen vaihtaa työpaikkaa kesken vuoden, niin kyllä hän haluaa uuden kalenterin uuteen työpaikkaa, Anu Hartonen toteaa.
Kalenteri on myös kiva lahjaidea. Useana jouluna olen itsekin käärinyt kauniita seinäkalentereita useampaankin pakettiin. Opiskelijan syksyä voi ilahduttaa elokuusta alkavalla lukuvuosikalenterilla. Kalenterit ovat myös edelleen suosittuja liikelahjoja.
− Tyylikäs kalenteri on mainio lahja, jolla yritys pysyy asiakkaan mielessä koko vuoden ajan. Toinen kiva idea on joulukalenterikortti. Kun sen lähettää jo marraskuussa, saa sillä paremman huomioarvon kuin tavallisella joulukortilla joulukuussa, Anu Hartonen muistuttaa.
Seuraa blogia