Lapsena hyvät eväät olivat minkä tahansa matka kohokohta. Se kun sai kaiva Trip-mehun kassista ja rapistella voipaperikääröstä esiin voileipiä. Nykyään eväiden syöminen on paljon arkisempaa. Inspiraatiota herkullisempiin eväisiin tarjoaa Matleena Lahden Eväskirja (Moreeni 2013).
Yleensä kaivan eväät esiin toimistopäivän lounastauolla, kun en viitsi lähteä lähistön lounasravintoloihin syömään. Monesti eväänä on edellisen päivän tähteitä, hyvänä päivänä itse tehty salaatti ja huonona päivänä purkki raejuustoa ja rasia kirsikkatomaatteja läheiseltä huoltoasemalta.
Välillä ideat ja mielikuvitus vaan loppuvat lounaseväitä tehdessä. Silloin apuun tulee Eväskirja, joka antaa eväsvinkkejä kesäksi ja talveksi, töihin ja retkelle.
Kirjassa on hauskoja ideoita siitä, miten voit tuunata Bulgarian jogurtista minilounaan tai pakata rasiaan kaalipadan aineet ja valmistaa sen vasta työpaikalla mikrossa. Ensi viikolla taidan tehdä evääksi ohrajauhosta tehtyjä pitaleipiä ja hernepyöryköitä!
Mitä sinä pakkaat evääksi töihin vai nautitko lounaan työpaikkaruokalassa?
Aikaisemmissa työpaikoissa kävin pääsääntöisesti henkilöstöravintolassa syömässä. Nykyisessä työpaikassa ruokailu on järjestetty lounassetelein, eli käyn syömässä lähistön ravintoloissa. En ole lähtenyt eväslinjalle, vaikka se tulisi edullisemmaksi. Muiden laittama lounas on pienten lasten äitinä harvinaista herkkua, jota arvostan kovasti. Piipahdus toimiston ulkopuolella virkistää myös kummasti ajatuksia.
Muiden laittama lounas on kyllä herkkua ja yleensä paljon parempi kun jostain hätäisesti napatut eväät. Sen kun vain aina muistaisi… ja hyvä seura tekee lounaasta kaksin verroin paremman!