Kuva: Familon

Viime yönä uni ei taaskaan tullut. Mielessä pyörivät tekemättömät työt ja ensi viikon deadline. Lapsena yöuniani ei häirinnyt mikään, ja teini-ikäisenä herätyskello sai rauhassa soida yöpöydällä. En herännyt. Kolmekymppisenä huomasin yhtäkkiä, että stressaavissa elämäntilanteissa uni ei enää tullutkaan niin helposti. Löysin itseni pyöriskelemästä sängystä vielä aamuyön tunteina, ja seuraava päivä meni väsyneenä, kuin unessa.
En ole ongelmani kanssa yksin, sillä erilaisten tilastojen ja tutkimusten mukaan unettomuudesta ja erilaista uniongelmista kärsii tilapäisesti noin 30 prosenttia suomalaisista. Noin kymmenellä prosentilla uniongelmista on tullut kroonisia.

Monilla ovat hukassa nukkumaanmenorutiinit ja illan viimeiset tunnit vietetään työsähköposteja lukemalla tai somessa surffaillen. Älypuhelimet ja tabletit säteilevät niin sanottua sinistä valoa, joka hidastaa melatoniinin eritystä ja näin viivästyttää nukahtamisprosessia. Seurauksena on ylivireystila, joka estää ihmistä rauhoittumasta ja laskeutumasta uneen.
Vireystilaa ylläpitävät myös toimistolla iltapäivällä kitatut latet tai energiajuomat, joiden piristävä vaikutus saattaa kestää pitkäänkin.
Uni ei ole yhdentekevä asia, sillä se vaikutta merkittävästi fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiimme. Esimerkiksi syvä uni edistää solujen uusiutumista, korjaa hormoni- ja aineenvaihdunnan tasapainoa, parantaa vastustuskykyä ja auttaa palautumaan stressistä.

Jos nukahtaminen tuntuu vaikealta, omat iltarutiinit kannattaa tarkistaa. Itselläni ongelmaan on auttanut makuuhuoneen rauhoittaminen vain nukkumiselle. Ei televisiota vaan kirja, jota voi lukea ennen nukahtamista. Lisäksi yhdistelmä viileä huonelämpötila ja lämpöinen peitto tuntuu parantavan unen laatua.
Jos työasiat tai muut tekemättömät työt pyörivät mielessä, kirjoitan ne ylös ennen nukkumaan menoa. Lisäksi koitan rauhoittua ennen sänkyyn menoa juomalla kupin teetä. Rentoutumiseen auttavat myös erilaiset tuoksut, kuten laventeli. Joskus olen suihkutellut rentouttavia huonetuoksuja makuuhuoneeseen tai petivaatteisiin.

Ja sitten se tärkein asia: tarpeeksi unta. Näin talvisaikaan en pärjää alle kahdeksan tunnin unilla. Samaan tulokseen päätyi vasta julkaistu Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus, jonka mukaan optimaalinen yöunen pituus aikuisilla on 7–8 tuntia. Tämän verran nukkuvilla on vähemmän sairauspoissaoloja kuin niillä, jotka nukkuivat vähemmän kuin 6 tuntia tai enemmän kuin 9 tuntia yössä.

Viime viikolla Hesarissa Hertfordshiren yliopiston psykologian popularisoinnin professori Richard Wiseman antoi omat vinkkinsä hyvään uneen.
Wisemannin mukaan myös rauhoittavan musiikin kuuntelu helpottaa nukahtamista. Hän onkin luonut säveltäjän kanssa tunnin mittaisen kappaleen mahdollisimman rauhoittavaa musiikkia. Se löytyy Youtubesta.

Lohduttavaa on se, että tilapäinen unettomuus on ihan normaalia ja lähes kaikki kärsivät siitä jossain vaiheessa elämäänsä. Mutta jos unettomuus laskee elämänlaatua ja vaikuttaa esimerkiksi muistiin, tarkkaavaisuuteen ja kykyyn hoitaa arkisia asioita, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Haluatko oppia nukkumaa yösi hyvin? Lue unitutkija Markku Partisen ja tietokirjailija Maarit Huovisen kirja Unikoulu aikuisille.

Uusi iltarutiinini sisältää talvikuivaa ihoani hemmottelevan Elizabeth Ardenin Eight Hour Cream Skin Protectant Nighttime Miracle Moisturizer –yövoiteen, jossa on ihana laventelin tuoksu. Voide lupaa antaa iholle virkistävät kauneusunet yön aikana.

Jos yöunet jäävät vähiin, niin Estée Lauderin Advanced Night Repair Eye Synchronized Recovery Complex II –silmänympärysvoiteen avulla voi ainakin huijata nukkuneensa hyvin. Voide kosteuttaa ohutta silmänympärysihoa ja saa sen heijastamaan valoa ja näyttämään nuorekkaalta. Toimii!

Ranskalaisen luonnonkosmetiikkasarja Acorellen eaux de parfumissa tuoksuvat rauhoittava appelsiini, rentouttava ja unen saantia helpottava mandariini ja rentouttava Ylang ylang. Tuoksua voi suihkuttaa iholle tai vuodevaatteisiin.

*Tuotteet saatu näytteinä blogin kautta