Melusta on tullut yhä suurempi ongelma työpaikoilla ja harvassa avokonttorissa on ymmärretty melusaasteen yhteys työn tuottavuuden vähentymiseen. Avokonttoreiden piti alun perin parantaa yhteistyötä työntekijöiden välillä ja lisätä kommunikaatiota, kun jokainen ei istuisi yksin omassa työhuoneessaan. Valitettavasti näin ei ole käynyt, vaan melusaasteesta on tullut epidemia, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja tuottavuuteen.
Vain joka sadas työntekijä voi keskittyä työhönsä häiriöttä
Kuulokevalmistaja Plantronics julkaisi tänä kesänä tutkimusyhtiö **Oxford Economicsilta tilaamansa tutkimuksen, jonka tulosten mukaan vain joka sadas työntekijä voi keskittyä häiriöttä työhönsä. Tutkimus on muutenkin karua luettavaa. Sen tulokset ovat myös huonontuneen merkittävästi vuodesta 2015, kun tutkimus tehtiin edellisen kerran.
Esimerkiksi 75 prosenttia tutkimukseen vastanneista työntekijöistä sanoo, että heidän täytyy lähteä välillä ulos toimistosta pystyäkseen keskittymään työn tekoon häiriöittä. 32 prosenttia vastaajista puolestaan käyttää kuulokkeita voidakseen keskittyä. Lisäksi 63 prosenttia työntekijöistä sanoo, ettei heidän käytössään ole hiljaisia tiloja keskittymistä vaativaa työtä varten.
Nämä asiat vaikuttavat suoraan työntekijöiden tuottavuuteen, mutta vain 40 prosenttia yritysten johtohenkilöistä ymmärtää yhteyden häiriöiden ja tuottavuuden välillä. Ainoastaan 6 prosenttia tutkimukseen vastanneesta yritysjohdosta kertoo tehneensä toimistoissaan melua vähentäviä toimenpiteitä. Auts, ei kuulosta hyvältä.
Työrauha takaa tuottavuuden
Itselleni avokonttorissa työskentely olisi pahin mahdollinen vaihtoehto. Kaikki turhat ärsykkeet keskeyttävät työflowni helposti hyvänäkin päivänä ja huonona päivänä keskittymiskykyni on kultakalan luokkaa. Avokonttorissa tarvitsisin kuulokkeiden lisäksi myös silmälaput.
Toisaalta olen tottunut liikkuvan työni takia avaamaan koneeni, milloin missäkin, joten työnteko sujuu kahvilassa, lentokentällä tai laivan loungessa kohtuullisen helposti. Toki keskittymistä vaativan työn teen edelleen pääasiassa toimistolla tai kotona työhuoneessani. Tiedän olevani onnekas, kun pystyn vaikuttamaan työoloihini niin paljon.
Melu ei Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan ole ainoa avokonttoreissa ongelmia aiheuttava asia. Moni reagoi myös visuaalisiin häiriötekijöihin eli näkösuojan puutteeseen ja puheyksityisyyden puutteeseen. En itsekään koe oloani mukavaksi, jos joudun hoitamaan työpuheluita muiden kuullen, vaikka ne eivät valtiosalaisuuksia sisälläkään.
Plantronicsin teettämän tutkimuksen mukaan nuoret työntekijät eli niin sanotut milleniaalit ovat kriittisempiä avokonttoreiden ongelmia kohtaan kuin vanhemmat kollegansa. Näin siitäkin huolimatta, että nuorempi sukupolvi on todennäköisesti tottuneempi avokonttoreihin ja tehnyt niissä koko työuransa. Ehkäpä nuorempi sukupolvi tarttuu yleisesti työpaikan ongelmakohtiin hanakammin, kun me vanhemmat.
Johdon ja työntekijöiden kokemukset eroavat toisistaan
Huolestuttavinta tutkimuksessa oli mielestäni se, kuinka paljon yritysten johdon ja henkilökunnan kokemukset avokonttorityöskentelystä eroavat toisistaan. Vain yksi prosenttia työntekijöistä sanoi, ettei heidän tarvitse ryhtyä mihinkään erityisiin toimenpiteisiin voidakseen työskennellä häiriöttä. Kolme vuotta sitten näin vastasi vielä 20 prosenttia haastatelluista. Yritysjohtajista puolestaan 54 prosenttia uskoi, että heidän alaisillaan on tarpeelliset välineet työpaikan melun ja häiriötekijöiden pienentämiseksi. Työntekijöistä vain 29 prosenttia oli samaa mieltä. Vuonna 2015 luku oli 41 prosenttia.
Epäsuhtaan on helppo selitys. Kuinka usein firman johtaja istuu avokonttorissa työntekijöiden kanssa? Aika harvoin. Jos jollain niin johtajalla on vielä tänä päivänä oma työhuone, jonka rauhasta on aika vaikea arvioida avokonttorin melun määrää.
Plantronicsin tutkimuksenkin mukaan yrityksen johtohenkilöistä 80 prosentilla oli oma työhuone ja vain 5 prosenttia työskenteli avokonttorissa. Työntekijöillä luvut ovat täysin päinvastoin. Heistä 80 prosenttia työskentelee avokonttorissa ja vain kuudella prosentilla oli oma työhuone.
Hyvä akustiikkasuunnittelu auttaa torjumaan melua
Työterveyslaitoksen mukaan pelkästään taustalla kuuluvat puheäänet lisäävät ihmisten kognitiivista eli ajattelutoimintoihin liittyvää kuormitusta, mikä ilmeni muun muassa virheiden lisääntymisenä. Myös keskittymisvaikeudet ja väsymys ovat avotoimistoissa korkeammalla tasolla.
Vaikka kaikkia ääniä ei voida avokonttorista poistaa, voidaan hyvällä akustiikkasuunnittelulla niiden haittoja vähentää. Seiniin ja kattoon kannattaa sijoittaa mahdollisimman paljon äänenvaimennuslevyjä ja työpisteiden välisiä sermejä kohottaa. Toimistoon voidaan myös asentaa puheenpeiteäänijärjestelmä, jonka ansiosta yhden ihmisen puheääni häiritsee vain 3-4 metrin aluetta hänen ympärillään, eikä koko toimistoa.
Ja joissain tapauksissa paras ratkaisu on antaa työntekijälle oma työhuone, varsinkin jos hänen työtehtävänsä vaativat jatkuvasti intensiivistä keskittymistä ja luottamuksellisia keskusteluja. Maailmalla uusi trendi onkin siirtää asiantuntijoita takaisin omiin työhuoneisiin avokonttoreista.
Jos muu ei auta, hanki kuulokkeet!
En ole itse aikaisemmin kuulokkeita oikeastaan tarvinnut, koska työympäristöni on taannut minulle työrauhan. Tallinnan ja Helsingin väliä laivalla reissatessani olen kuitenkin huomannut ihmisten kännykänkäyttötapojen muuttuneen niin, että ylimääräiseltä melulta suojaavat kuulokkeet eivät olekaan huonompi ajatus.
Esimerkkejä riittää. Yhtenä päivänä tein laivan ravintolapöydässä töitä, kun naapuripöydän virolaisrouva ryhtyi ajankuluksi soittelemaan puheluita. Ei siinä mitään, mutta rouva soitti kaikki puhelut kaiutin päällä. Toisella reissulla venäläisherra katseli varmaankin lempibändinsä musiikkivideoita kännykällä YouTubesta. Hänellä ei ollut käytössä kuulokkeita, joten myös naapuripöytien asiakkaat saivat kuunnella rytmikästä teknoa. Lisäksi yhä useampi ihminen tuntuu soittelevan erilaisia videopuheluita ilman kuulokkeita kahviloissa ja ravintoloissa, jolloin puhelusta lähtevä melusaaste on kaksinkertainen.
Kuulokkeet kulkevat nykyään aina mukana
Sain blogini kautta testiin Plantronics Backbeat PRO 2 -kuulokkeet, jotka luovat vastamelutoiminnon avulla käyttäjän ympärille henkilökohtaisen rauhallisuuden keitaan napin painalluksella. Ah sitä rauhaa, joka kuulokkeiden ansiosta laskeutuu ympärilleni juuri silloin kun haluan.
Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeet kulkevat nykyään aina mukanani työmatkoilla.
Perheessämme kuulokkeiden erilaisten hifiominaisuuksien erityistuntija on perinteisesti ollut muusikkomieheni, jolla on erilaisia kuulokkeita enemmän kuin jaksan laskea. Itselleni Plantronics Backbeat PRO 2 -kuulokkeet ovat ensimmäiset, joissa on vastamelutoiminto ja ero tavallisiin kuulokkeisiin on kyllä valtava
Paljon reissaavana arvostan myös kuulokkeiden langattomuutta, 24 tunnin akun kestoa, suojapussia ja taittuvia kuulokkeiden kuppeja, joiden ansiosta kuljettaminen on helppoa ja kuulokkeet mahtuvat pienempään tilaan.
Koska Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeet voivat olla samaan aikaan yhteydessä kahteen laitteeseen, niiden yhteyttä voi helposti vaihtaa esimerkiksi kannettavan tietokoneen ja kännykän välillä puhelun tullessa. Lisäksi kahden sisäänrakennetun mikrofonin ansioista puheluihin vastaaminen onnistuu kuulokkeita riisumatta. Ei siis tarvitse pelätä, että tärkeä puhelu menee ohi, kun istuu luurit päässä.
Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeiden kupeista on annettava erityismaininta, sillä niin mukavat ja pehmeät ne ovat. Korvat peittyvät hyvin ja kuulokkeet tuntuvat mukavilta pidemmänkin työskentelyrupeaman jälkeen.
Kuulokkeiden käyttöönotto onnistui vaivatta sekä puhelimen että läppärin kanssa. Ainoa asia, mikä aluksi vaati harjoittelua, oli kuulokkeiden äänentason säätäminen, joka tapahtuu kuulokkeen kupin ulkopuolella olevaa säädintä pyörittämällä. Nyt sekin sujuu ja kuulokkeet kulkevat aina mukana työmatkoilla!
Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeet ja latauspiuha kulkevat reissussa mukana omassa suojapussissa.
*Kuvat Plantronics
*Plantronics BackBeat PRO 2 -kuulokkeet saatu blogin kautta
**Oxford Economics haastatteli 500 johtohenkilöä ja työntekijää eri toimialoilta. Kansainvälisen tutkimuksen haastateltavat olivat Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tansakasta, Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Kiinasta, Intiasta ja Australiasta. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin lähemmin yrityksiä, jotka olivat ryhtyneet toimiin avokonttorin tuottavuudelle aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi.
Seuraa blogia