Tiedätkö, kuka oli Johan Ludvig Runeberg?

Runeberg

Kuva: Bengt Oberger

Vietin viikko sitten syntymäpäiviä. Olen syntynyt 5. helmikuuta eli samana päivänä kuin Suomen kansallisrunoilija  Johan Ludvig Runeberg. Kauhean paljon muuta en hänestä tiedäkään, vaikka yhteisen syntymäpäivän jaammekin. Tajusin asian, kun ryhdyin lukemaan lempiantikvariaattini Finlandia-Kirjan lähettämää Runeberg-aiheista uutiskirjettä.

Vänrikki Stoolin tarinat

Runebergin tunnetuin teos, Vänrikki Stoolin tarinoinen ensimmäinen osa, ilmesty vuonna 1848. Fredrik Pacius sävelsi Vänrikki Stoolin tarinoiden avausrunosta Maamme-laulun, josta lopulta tuli Suomen kansallislaulu. Lisäksi Runeberg on kirjoittanut 62 virttä, joista muutama on vielä nykyäänkin mukana virsikirjoissa. Myös runona ja lauluna tunnettu Lähteellä, joka alkaa sanoilla Sua lähde kaunis katselen, on lähtöisin Runebergin kynästä. Lisäksi hänen ruotsiksi kirjottamillaan teoksilla oli merkittävä vaikutus Ruotsin kirjallisuuden kehittymiseen.

Runeberg nousi jo eläessään arvostetun suurmiehen asemaan ja Runebergin päivän vietto aloitettiin jo hänen elinaikanaan. Ensimmäisen kerran Runebergin päivää vietettiin 5. helmikuuta 1854 eli 169 vuotta sitten. Kansallisrunoilija on antanut nimensä myös Runeberg-palkinnolle, joka on yksi Suomen huomattavimmista kirjallisuuspalkinnoista.

Runeberg oli kaunopuheisuuden dosentti

Runeberg oli siis runoilija, mutta hän oli myös opettaja, toimittaja, pappi ja professori. Turussa hänen opiskelukavereitaan olivat muun muassa J. V. Snellman ja Elias Lönnrot. Vuonna 1830 Runeberg valmistui kaunopuheisuuden dosentiksi.

Kansallisrunoilijaan liittyy myös sanonta ”puhuu kuin Runeberg”, jolla viitataan taitavaan sanankäyttöön ja siihen, että puhuu kauniisti ja vuolaasti, tunteita herättäen. Runeberg esiintyikin aikanaan mielellään ja lausui runoja ulkomuistista. Kuuleman mukaan hän esiintyi mielellään etenkin naisille.

Porvoon keskustassa sijainnut Runebergin koti muutettiin Suomen ensimmäiseksi kotimuseoksi. Se avattiin yleisölle jo vuonna 1882 eli vain viisi vuotta Runebergin ja kolme vuotta hänen vaimonsa Frederika Runebergin kuoleman jälkeen. Museo kuuluu edelleen Porvoon merkittävimpiin matkailunähtävyyksiin.

Runebergintorttu

Moni tuntee kansallisrunoilijaa paremmin hänen nimeään kantavan leivonnaisen eli runebergintortun, tuon punssilla kostutetun ja mantelin makuisen herkun. Tarinan mukaan Runebergin vaimo Frederika kehitti leivonnaisen miehensä makeanhimoon, mutta todennäköisesti Frederikan ohje oli kuitenkin mukaelma porvoolaisen kondiittorimestarin 1840-luvulla luomasta reseptistä.

Sitä en tiennyt, että Porvoossa varttunut helsinkiläinen leipurimestari Fredrik Ekberg alkoi myydä leivonnaista konditoriassaan runebergintorttu-nimellä jo vuonna 1865.

Itse en syntymäpäiväleivoksestani välitä. Muistan kyllä lapsuudesta, että torttuja oli aina tarjolla, kun syntymäpäivääni juhlittiin. Joskus äiti leipoi niitä itse, joskus Karin Nybergin leipomossa töissä ollut tätini toi niitä. Muistan, että punssin ja mantelin muodostama makumaailma ei koskaan oikein maistunut minulle eikä maistu vieläkään. Olenkin ottanut tavaksi herkutella syntymäpäivänäni laskiaispullilla, ne ovat erilaisilla täytteille enemmän makuuni.

Valitettavasti Frederika Runberg jäi elinaikanaan miehensä varjoon ja on enemmän tuttu leivonnaisesta, kuin omasta kirjallisesta tuotannostaan. Hän oli kuitenkin ensimmäisiä suomalaisia romaanikirjailijoita ja erityisesti historiallisen romaanin taitaja sekä myös yksi Suomen ensimmäisiä naisia sanomalehtikirjoittajana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

9 + 1 =

Post Navigation