Monet tekevät sitä ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Lukevat sähköpostia. Adoben viime vuoden puolella julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset viettävät sähköpostin ääressä lähes kaksi tuntia joka päivä ja vuoden aikana sähköpostin seurassa kuluu kaiken kaikkiaan 691 tuntia!

Moni tarkistaa työsähköposteja arkipäivien lisäksi lomalla, sängyssä ja jopa kylpyhuoneessa. Kuulemma joku tekee sitä pöntöllä istuenkin. Minä en. Koitan myös välttää sähköpostin avaamista heti herättyäni. Sitä kun ei koskaan tiedä, mitä postilaatikossa odottaa. Jos siellä on huonoja uutisia, koko päivä saa huonon alun. Kun aamuherääminen hoituu hyvissä fiiliksissä, jaksaa ne huonotkin uutiset ottaa paremmin vastaan.

Sähköpostipaastoa pidän ainakin jonkin verran lomilla ja silloin postissa on viesti asiasta. Adoben tutkimuksen mukaan miltei kaksi kolmasosaa suomalaista on pitänyt oma-aloitteisesti taukoa sähköpostin tarkistamisessa ja jopa 95 prosenttia on siinä onnistunut. Se on hyvä, sillä ainakin omasta mielestäni sähköposti on hyvä renki, mutta huono isäntä eli sille ei pidä antaa liikaa valtaa.

Sähköposti on yhä työpaikkojen suosituin viestintäväline

Suomalaista suurin osa käyttää työsähköpostin tarkistamiseen päivässä alle tunnin (37 prosenttia) tai 1-2 tuntia (31 prosenttia). Itselläni on tällä hetkellä kolme eri sähköpostiosoitetta aktiivisessa käytössä ja niiden kanssa menee helposti pari tuntia päivässä.

Kiinnostavaa Adoben tutkimustuloksissa on se, että uusista teknologioista, kuten chatista, sosiaalisen median eri kanavista ja videoneuvotteluista huolimatta sähköposti on säilyttänyt työpaikoilla ja toimistoissa viestivälineen ykkösaseman.

Uusi teknologia on myös mahdollistanut sen, että työsähköposteja ei tarkisteta ainoastaan töissä vaan suuressa määrin myös työajan ulkopuolella. Tähän olen jo tottunut täällä Virossa, jossa vastaus kysymykseen tai pyydetyt kuvat voivat kilahtaa sähköpostiin sekä myöhään arki-iltana että viikonloppunakin.

Sähköpostipaasto tekee hyvää – Usko pois!

Suomessakin jo 59 prosenttia vastaajista tarkistaa sähköpostin myös lomalla. Toisaalta ymmärrän, että voi olla helpompaa hoitaa kesken loman muutama viiden minuutin homma, kun loman jälkeen vastata kymmeniin tai satoihin viesteihin.
Pahimmillaan minuakin on odottanut kesäloman jälkeen 1 200 lukematon sähköpostia. Toki osa niistä oli hyödyttömiä ja lensi roskiin saman tien, mutta kaikki ne oli tavalla tai toisella käytävä läpi ennen deletoimista.

Sähköpostin tarkistamisesta tulee helposti tapa, johon jää kiinni. Niinpä lyhytkin sähköpostipaasto tekee hyvää. Jos ei ihan kokonaan voi piuhoja irrottaa, niin parempi tapa on laittaa sähköpostiin viesti, että sinut tavoittaa hätätapauksessa tekstiviestillä. Silloin voit tarkistaa sähköpostisi ainoastaan, kun tarve vaatii, eikä sitä tarvitse vahdata koko aikaa.

Suomalaista 62 prosentti on pitänyt päivän tai viikon pituisen tauon työsähköpostin tarkistamisessa ja melkein kaikki kokivat onnistuneensa pitämään tauosta kiinni. Kolmasosa taukoa pitäneistä oli tuntenut olonsa rentoutuneeksi ja neljäsosa vapautuneeksi. Joillekin sähköpostitauko oli myös herättänyt huolestuneisuutta ja epätietoisuuden tunteita. Siinä tapauksessa tauko varmasti tuli tarpeeseen.

Hämmästyttävää oli se, että Adoben tutkimuksen mukaan 33 prosenttia suomalaisista ei tarkista työsähköpostiaan lainkaan työajan ulkopuolella. Se on mielestäni yllättävän suuri luku, mutta toisaalta on hienoa, ettemme kaikki ole sähköpostin orjuuttamia.