Kävin vielä ennen lomalle lähtöä testaamassa omia työelämätaitojani Sitran hauskassa työelämän kuntotestissä. Tulokset olivat mukavaa luettavaa. Testin mukaan olen työelämän Clark Kent (siis Teräsmies, jos joku ei nimeä tunnista). Tässä tapauksessa nimellä viitataan kyllä enemmän sopeutumiskykyyn uusissa tilanteissa kuin supersankarin ominaisuuksiin 🙂
Testin mukaan vahvuuksiani työelämässä ovat verkostoitumistaidot. Olen kiinnostunut muista ihmisistä ja kommunikoin luontevasti myös uudessa porukassa. Lisäksi oma osaamiseni on kunnossa ja huolehdin itseni kehittämisestä ja osaamisen päivittämisestä säännöllisesti.
Sekä verkostoitumistaidot että uudistumiskyky ovat kuulemma vahvuuksia tämän päivän työelämässä, sillä suurin osa työtilaisuuksista liikkuu verkostojen kautta ja tulevaisuudessa työtä tehdään yhä enemmän erilaissa verkostoissa. Myös osaamistarpeet työssä muuttuvat yhä tiuhempaan, joten kyky uudistua ja oppia jatkuvasti uutta, on tärkeää.
Kehityskohteitakin testi löysi minusta. Parannettavaa on luovassa ongelmanratkaisussa, jonka merkitys kasvaa koko ajan digitalisaation ja robotisaation korvatessa rutiininomaisia tehtäviä. Luovuuden merkitys siis kasvaa ammatissa kuin ammatissa. Myös empaattisuutta tarvitsen lisää, sillä tunteilla on työelämässä suurempi merkitys kuin tulee ajatelleeksi. Minun pitää kuunnella enemmän omia tunteitani ja sitä kautta yrittää ymmärtää muita ja heidän tunteitaan ja tapaansa nähdä maailmaa. Tätä asiaa sietää miettiä.
Verkostoitumistaidot ovat suomalaisten heikkous
Työelämän kuntotesti perustuu Sitran teettämään laajaan työelämätutkimukseen, jossa kartoitettiin suomalaisten mietteitä työn tulevaisuudesta. Tutkimuksen mukaan työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työnhaussa tärkeitä avuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, niin vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan.
Oma työurani on esimerkki verkostojen merkityksestä. En ole saanut yhtään työpaikkaa työvoimatoimiston tai työpaikkailmoitusten avulla, vaan kaikkiin työpaikkoihini minua on joko pyydetty tai olen saanut niistä sisäpiirin vinkin. Näin kävi myös uuden elokuussa alkavan työni osalta.
Suomalaisistakin vain 23 prosenttia on päätynyt nykyiseen työhön avointa työpaikkaa hakemalla. Noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, kertoo Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus.
Suomalaiset pitävät työelämän vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta, ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Hälyttävää on se, että listan hännillä ovat sellaiset ominaisuudet, kuten luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot. Se on hälyttävää sen takia, että tulevaisuuden työelämässä korostuvat nimenomaan sellaiset taidot, joihin koneet ja robotit eivät kykene. Näitä taitoja ovat nimenomaan luovuus, empaattisuus ja verkostoituminen.
Muuttuva työelämä
Digitalisaatio, globalisaatio ja robotisaatio muokkaavat tällä hetkellä työtä ja työmarkkinoita hurjaa vauhtia. Perinteisiä tehtäviä häviää ja uusia ammatteja syntyy samaan aikaan. Myös työn tekemisen tavat muuttuvat, kun työ ei enää ole paikkaan tai aikaan sidottua.
Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia ja aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, sillä 70 prosenttia Sitran tutkimukseen vastanneista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa, mutta lähes yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy murroksesta huolimatta.
Mikä on oma työelämäkuntosi, oletko penkkiurheilija vai sprintteri? Sitran työelämän kuntotesti auttaa pohtimaan omaa motivaatiota sekä vahvuuksia ja heikkouksia työelämässä.
Tee työelämän kuntotesti täällä.
Seuraa blogia