Työmatkat – Onko paluuta entiseen koronan jälkeen?

 

Työmatkat

Tein pari viikkoa sitten ensimmäisen matkani Tallinnasta Helsinkiin sitten elokuun 2020. Ennen korona-aikaa reissasin reittiä työmatkojen puitteissa vähintään pari kertaa kuukaudessa, joskus useamminkin.

Tällä kertaa kyseessä ei ollut työmatka. Kävin tapaamassa äitiäni, jota en myöskään ollut nähnyt sitten viime vuoden elokuun.

Työmatkoissani oli ollut niin pitkä tauko, että parin tunnin laivamatkasta muodostui varsin jännittävä rupeama. Piti muistaa passi, päivittää puhelimessa oleva laivayhtiön sovellus, joka oli ollut kuukausia käyttämättä ja tietenkin varata aika koronatestiin, sillä ilman negatiivista tulosta reissuun ei vielä silloin päässyt.

Jännittäminen oli hassua, koska aikaisemmin reissaisin reitillä niin usein, että muistin lähes ulkoa kolmen eri laivayhtiön aikataulut, tiesin missä oli hinta-laatu-suhteeltaan paras lounge ja miten viime tinkaan auton kanssa uskalsi lähtöselvitykseen ajaa, että vielä ehti mukaan.

Ovatko työmatkat tarpeellisia?

Matkan jälkeen ryhdyin miettimään omien työmatkojeni tarpeellisuutta. Oliko aina oikeasti tarpeen reissata Tallinnasta Helsinkiin palaveriin? Korona-aikana Teams- ja Zoom-palavereista on tullut uusi normaali ja ainakin omassa työssäni moni asia hoituu videoyhteyden välityksellä ihan yhtä hyvin kuin kasvokkainkin.

Toki toimittajan työhön kuuluu myös erilaisia tapahtumia, joissa haluaa olla paikan päällä näkemässä ja kokemassa asioita. Mutta vaikkapa tuote- ja uutuuslanseeraukset tuntuvat sujuvan etänäkin, kun tuotteet on kuitenkin mahdollista saada testiin.

Aikaa säästyy

Suurin muutos, jonka erilaiset videokokoukset ovat tuoneet arkeeni, on ajan säästö. Kun tapaamisiin tai tapahtumiin ei tarvitse mennä paikan päälle, ajansäästö päivässä voi helposti olla tunti tai parikin. Tämä tarkoittaa ainakin itselläni sitä, että ehtii myös osallistua useampaan tapahtumaan. Silti aikaa jää muidenkin töiden hoitamiseen. Se on ehdottomasti hyvä asia.

Toisaalta se, ettei näe kollegoita livenä ja pääse vaihtamaan kuulumisia, on selkeä haittapuoli ja asia, jota korona-aikana on erityisesti kaivannut.

Työmatkat tuovat vaihtelua arkeen

Kun on koronan vuoksi ollut sulkeutuneena kotitoimistolle kuukausitolkulla, mikä tahansa vaihtelu siihen on tervetullutta. Muistan, kuinka ihmeellinen tunne oli, kun toukokuussa piipahdin yhden yön työmatkalla Tartossa. Samana päivänä Virossa höllennettiin koronarajoituksia ja ravintoloiden terassit avautuivat. Kuinka ihanalta tuntui istua syömässä ulkona, auringon paisteessa.

Työmatkat ovat aina tuoneet omaan arkeeni kaivattua vaihtelua. Kun kirjoittaa työkseen ja viettää pitkiä aikoja yksin, on välillä mukava vaihtaa maisemaa. Vaikka työmatkat, erityisesti erilaiset pressimatkat, ovatkin pitkien päivien vuoksi monesti rankkoja. Silti ne ovat toivottu irtiotto arjesta.

Työntekijät ovat taas valmiita reissaamaan

Maailmanlaajuinen matkanhallintaratkaisujen toimittaja SAP Concur teki kansainvälisen tutkimuksen, jossa kartoitettiin työntekijöiden halua palata työmatkoille korona-ajan jälkeen.

Tutkimuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisista liikematkustajista on halukkaita matkustamaan seuraavan 12 kuukauden aikana.

Työntekijöiden työnantajaan kohdistamat odotukset terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimiseen ovat ennallaan, mutta matkustamisen joustavuuden tärkeys nousi vastauksissa esiin tärkeänä tekijänä. Paluu liikematkustuksen pariin halutaan tehdä omilla ehdoilla.

Joustavuuden merkitys matkustustavan, majoituksen ja matkapäivien valitsemisen osalta oli tutkimuksen mukaan globaalisti liikematkustajille kaikista tärkeintä. Tätä mieltä oli 72 prosenttia vastaajista.

Myös työ- ja vapaa-ajanmatkan yhdistäminen eli bleisure kiinnosti monia. Vastaajista 89 % suunnitteli hyödyntävänsä tulevia työmatkoja käyttämättömiin lomapäiviin seuraavien 12 kuukauden aikana.

Neljä viidestä tutkimukseen vastanneesta oli sitä mieltä, että heidän ammatillinen (80 %) sekä henkilökohtainen elämänsä (80 %) kärsii, mikäli työmatkojen määrä ei palaudu. Ammatillisen elämän huolia olivat esimerkiksi saamatta jääneet ansiot (38 %) ja urakehityksen hidastuminen (33 %). Liikematkustukseen liittyviä henkilökohtaisia syitä olivat puolestaan henkilökohtaisten suhteiden luominen asiakkaiden ja kollegoiden kanssa (54 %), uusien paikkojen näkeminen (52 %) ja tauon ottaminen arjesta (41 %).

Saa nähdä, mikä on liikematkustuksen tulevaisuus sen jälkeen, kun koronavirus on jollain tavalla saatu hallintaan ja matkailu on taas helpompaa ja ylipäänsä mahdollista. Aiheesta ei ole puhuttu julkisuudessa niin paljoa kuin esimerkiksi etätyöstä, josta korona-aikana on myös tullut uusi normaali.

Saavatko työntekijät tulevaisuudessa määrätä enemmän itse, milloin työmatkalle on tarpeellista lähteä, ihan niin kuin monessa työpaikassa saa itse päättää tuleeko toimistolle vai tekeekö töitä kotona.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 4 = 6

Post Navigation