Viime aikoina olen yrittänyt pysyä kaukana sekä kirja- että paperikaupoista. Kyseessä on itsesuojeluvaisto, sillä tiedän miten käy, kun astun sisään johonkin lempikauppaani. En pääse sieltä ulos ostamatta mitään, ja kotona odottavat pinot muistikirjoja ja kasat lukemattomia kirjoja vain kasvavat.
Onko olo vähän nuutunut ja takkuaako arki? Miten olisi syksyinen irtiotto Tallinnaan?
En ole pitkään aikaan kirjoittanut tänne blogin puolelle vinkkejä Tallinnasta, mutta nyt niitä sitten tuleekin oikein urakalla! Kaupungissa on nimittäin viime kesän ja tämän syksyn aikana avautunut pitkästä aikaa monta omasta mielestäni kiinnostavaa kohdetta.
Kuva: Bengt Oberger
Vietin viikko sitten syntymäpäiviä. Olen syntynyt 5. helmikuuta eli samana päivänä kuin Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg. Kauhean paljon muuta en hänestä tiedäkään, vaikka yhteisen syntymäpäivän jaammekin. Tajusin asian, kun ryhdyin lukemaan lempiantikvariaattini Finlandia-Kirjan lähettämää Runeberg-aiheista uutiskirjettä.
Ei voi muuta sanoa kuin, että olisipa Rosanna Marilan ja Sanna Walleniuksen kirjoittama Lisää liksaa -kirja ollut olemassa jo 2000-luvun alussa, kun aloittelin yrittäjän taipalettani vastaperustetun toiminimen kanssa. Tuohon aikaan ei Laajasalon opistosta vasta valmistuneelle toimittajalle ollut kauheasti vinkkejä yrittäjyydestä tarjolla.
Jos Juutinrauman rannalla, Kööpenhaminan kupeessa sijaitseva nykytaiteen museo Louisiana on tehnyt sinuun vaikutuksen, uskon että viihtyisit myös Körsbärsgårdenin taidegalleriassa Gotlannissa. Paikka sijaitsee aivan Ruotsin suurimman saaren eteläkärjessä, Hoburgin kupeessa. Pääkaupunki Visbystä sinne ajaa lähes puolitoista tuntia.
Sain inspiraation tähän postaukseen Kirsi Pihan Instagram-feedistä, josta bongasin hänen lomakirjapino-blogipostauksensa. Blogissaan Piha kertoo yleensä ryhtyvänsä kokoamaan kesäloman lomakirjapinoa jo hyvissä ajoin keväällä: siihen siirtyy arkilukemiseen liian paksuiksi havaittuja kirjoja, lukemattomia klassikoita sekä tuoreita uutuuksia. Joskus pinolla voi olla myös teema: kirjailija, genre tms.
*Majoitus saatu
Pärnu, tuo Viron virallinen kesäpääkaupunki, on tunnettu mistäpäs muusta kuin pitkästä hiekkarannastaan ja kylpylähotelleistaan. Itsekin olen lähes jokaisella Pärnun reissullani majoittunut johonkin kylpylähotelliin, ja sen myötä jämähtänyt koko vierailuni ajaksi meren rantaa seurailevan rantabulevardin maisemiin.
Tänä keväänä maailman suurimmiksi tituleeratut kirjamessut eli The London Book Fair valitsi Tallinnan Viru-keskuksessa sijaitsevan Rahva Raamat -kirjakaupan maailman parhaaksi kirjakaupaksi. Täytyy sanoa, että jo oli aikakin! Olen jo vuosia ihastellut virolaisia kirjakauppoja, joissa on aina ymmärretty viihtyisän tunnelman päälle. Sillä mitä kauemmin asiakas kaupassa viihtyy, sitä enemmän hän todennäköisesti ostaa.
Johannes Aavikin kotimuseo sijaitsee pienessä talossa Kuressaaren keskustassa.
Olin toukokuun alussa työmatkalla Viron suurimmalla saarella, Saarenmaalla. Minut saarelle kutsunut paikallinen museo kysyi toivetta majoituspaikasta – haluaisinko yöpyä hotellissa vai kenties Johannes Aavikin kotimuseossa?
Jo ennen korona-aikaa työelämän muutokset, ajasta ja paikasta riippumattoman työn sekä erilaisten diginomadien yleistymisen myötä englannin kieleen syntyi uudenlaista elämäntapaa kuvaavia termejä, kuten bleisure, josta kirjoitin aiemmin täällä sekä workcation.
Seuraa blogia